Toimintakertomus vuodelta 1977

1. Yleistä

Vuosi 1977 oli yhdistyksen kolmas toimintavuosi, joka kului vielä suurelta osin toiminnan organisoimisessa, jäsenpohjan laajentamisessa sekä julkaisutoiminnan kehittämisessä. Toimintaa vaikeuttivat kuitenkin taloudelliset vaikeudet ja tehtävien voimakas kasaantuminen harvojen henkilöiden osalle. Loppuvuodesta tilanne kuitenkin hieman helpottui. Yhdistys liittyi vuoden puolivälissä Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton (LYL) jäseneksi. Lisäksi kevät- ja syyskokouksissa hyväksyttiin sääntöjenmuutosehdotus hallituksen jäsenmäärän nostamisesta viidestä seitsemään.

2. Hallitus ja muut toimihenkilöt
Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Jarmo Kovanen ja muina hallituksen jäseninä Erik Holmberg (varapuheenjohtaja), Jukka Virtanen (sihteeri), Lauri Kahanpää (rahastonhoitaja) ja Aarno Liimatainen (arkistonhoitaja). Hallitus kokoontui vuoden aikana 12 kertaa ja pöytäkirjapykäliä kertyi 113, mikä on kolme kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Alueelliseen rariteettikomiteaan kuuluivat Risto Pirkkalainen (pj.), Aarno Liimatainen (siht.), Jarmo Kovanen ja Timo Törmälä; ohjelmatoimikuntaan Hannu Vuorinen (pj.), Esko Martikainen, Hei­kki Riihimäki, Pekka Törmälä, Tapio Virtanen ja Reima Välivaara sekä tutkimustoimikuntaan Ismo Nuuja, Heikki Hokkanen ja Timo Törmälä. Jäsensihteerinä toimi Lea Pöyhönen ja retkivastaavana ohjelmatoimikunnan perustamiseen saakka Hannu Vuorinen. Lehden vastaavana toimittajana toimi Jarmo Kovanen ja toimitussihteerinä Erik Holmberg, loppuvuodesta Hannu Vuorinen. Aluevastaavina toimivat Jämsän seudulla Pekka Mäkinen, Muuramessa Asko Mäkinen, Petäjävedellä Lauri Ijäs, Jyväskylän maalaiskunnassa Timo Pylvänäinen, Laukaassa Esa-Pekka Avela, Saarijärvellä Hilkka Manninen ja Viitasaaren seudulla Juhani Kolari. Tikkakosken aluevastaavana toimi osan vuotta Erik Holmberg ja Korpilahdella tammikuun Aarno Liimatainen. Projektivastaavina toimivat Asko Mäkinen (muuttolinnut), Aarno Liimatainen (talvilinnut, yölaulajat) ja Martti Rikkonen (petolinnut).

3. Jäsenistö
Vuoden alussa jäsenmäärä oli 122 ja vuoden lopussa 215. Hieman yli puolet jäsenistä on Jyväskylän seudulta. Uusia jäseniä liittyi 105 ja entisiä jäseniä jäi pois 11.

4. Kokoukset, retket ja kurssit
Yleisiä kokouksia järjestettiin vain kaksi, sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset, joissa näytettiin dioja ja filmejä. Syyskokouksessa esitelmöi FK Ismo Nuuja Merenkurkun linnuston ympäristömyrkkytutkimuksista. Molemmissa kokouksissa oli 33 osanottajaa. Keväällä järjestettiin Jyväskylässä ja Muuramessa viitenä sunnuntaiaamuna muutontarkkailuretkiä vaihtelevalla yleisömenestyksellä. Myös Jämsässä tehtiin kevätretkiä. Varsinainen kevätretki tehtiin 20.-22.5. Salamajärven suunnitellulle kansallispuistoalueelle. Mukana oli 18 osanottajaa. Kesäkuun 3.-4. tehtiin jäsenille ilmainen atlas-retki Kuorevedelle ja viikkoa myöhemmin Hankasalmelle. Loppukesällä (20.-21.8.) tehtiin syysretki Kokkolaan, mukana oli 19 jäsentä. Keväällä järjestettiin Jyväskylässä lintuharrastuskurssi, joka sai osakseen suopean vastaanoton. 12.11. järjestettiin Jyväskylässä yhdessä Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa valtakunnallinen varpuslintusymposio, jonne saapui alan ammattilaisia ja harrastajia eri puolilta Suomea n. 120. Seuraavana päivänä Jyväskylässä pidettiin LYL:n edustajiston kokous.

5. Havainnointi- ja tutkimustoiminta
Vuoden aikana kerättiin havaintoja jäsenistöltä erilaisilla lomakkeilla. Sekä kevät- että syysmuutosta tuli havaintoja varsin runsaasti, samoin atlas-tutkimuksesta. Yhteenvetoja julkaistiin yhdistyksen lehdessä myös muista aiheista. Huomiotaherättäneestä pähkinähakkivaelluksesta kerättiin tietoja myös yleisöltä hyvällä menestyksellä. Havaintojen keruun tehostamiseksi alettiin loppuvuodesta suunnitella uusia lomakkeita. Havaintojen keruusta ja tulosten käsittelystä ovat vastanneet projektivastaavat. Alueellinen rariteettikomitea aloitti vuoden alusta harvinaisuushavaintojen käsittelyn. Kaikkiaan käsiteltiin satakunta havaintoa, mutta komitean työskentelyä vaikeutti suuresti komitean sihteerin muuttaminen Ruotsiin. Niinpä havainnoitsijoille ei ole pystytty lähettämään tietoja komitean päätöksista eikä toiminta ole ollut niin tehokasta kuin runsaiden havaintojen käsittelemiseksi olisi ollut aihetta.

6. Julkaisutoiminta
Jäsenistöön on pidetty yhteyttä sekä neljä kertaa ilmestyneen Keski-Suomen Linnut -lehden välityksellä että lähettämällä kaksi jäsenkirjettä. Lehdessä julkaistiin artikkeleita erilaisista tutkimuksista, yhteenvetoja, tiedonantoja jne. Neljästä numerosta kertyi sivuja yhteensä 116. Painopaikan muutos aiheutti melkoisia taloudellisia vaikeuksia. Loppuvuodesta tilanne selkiintyi ja lehden painoasu myös parani.

7. Talous
Yhdistyksellä oli taloudellisia vaikeuksia suuren osan vuotta. Suurimmat vaikeudet aiheutuivat lehden painatuksesta ja atlas-retkistä. Varoja hankittiin myymällä T-paitoja, pesäpönttöjä ja Hautalan kololintukirjaa. Lehteä rahoitettiin lisäksi ilmoitustuloilla, joskin ilmoitusten saannissa oli vaikeuksia. Loppuvuodesta aloitettiin valokuvauskilpailun, luontokuvaillan ja maatalousnäyttelyosaston suunnittelu rahatilanteen parantamiseksi. Hyöty näistä toimista koituu kuitenkin vasta seuraavalle vuodelle. Taloudellinen tilanne pakotti myös jäsenmaksujen korottamiseen. Jyväskylän kulttuurilautakunnalta saatiin vuoden lopussa avustusta valokuvauskilpailua varten 600 mk ja lehteä varten 400 mk. Tilinpäätös oli kuitenkin vuoden lopussa alijäämäinen.

8. Aluevastaavien ja toimikuntien toiminta
Edellisenä vuonna perustettu aluevastaavajärjestelmä etsi vielä toimintamuotojaan eikä päässyt tehokkaasti toimimaan. Kevätkokouksen yhteydessä pidettiin aluevastaavien neuvottelu ja sen perusteella laadittiin aluevastaavaohjeet. Jämsän, Petäjäveden ja Muuramen aluevastaavilta saatiin kertomus vuoden toiminnasta, joka koostui retkien järjestämisestä, havaintojen kokoamisesta, jäsenhankinnasta ja luonnonharrastuksen esittelystä. Kahdella alueella aluevastaavien toimintaa vaikeutti varusmiespalvelus. Hallituksen työmäärän kasvaessa perustettiin syksyllä ohjelmatoimikunta järjestämään mm. erilaisia tilaisuuksia, kokousten ohjelmia ja retkiä. Jäsenkortistoa hoitamaan nimettiin jäsensihteeri. Toimikunnille ja muille toimihenkilöille valmistettiin toimintaohjeet.

9. Lausunnot
Yhdistys lähetti yhdessä Keski-Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa kirjelmän Jyväskylän kaupungille Rautpohjanlahden suojelemiseksi ruoppaukselta ja muilta luonnontilaa muuttavilta toimilta.

10. Tiedotus- ym. toiminta
Lintuharrastusta käytiin esittelemässä monissa tilaisuuksissa. Keskisuomalaisessa oli keväällä laaja artikkeli lintuharrastuksesta. Pienempiä kirjoituksia ja kyselyjä julkaistiin silloin tällöin ja useimmissa paikallislehdissä oli pähkinähakkikysely. Myös yhteistoiminta alueradion kanssa aloitettiin varpuslintusymposion yhteydessä. Muiden alueella toimivien luontojärjestöjen kanssa pidettävää yhteyttä varten nimettiin yhteyshenkilö, jona toimi Hannu Vuorinen. Yhdistyksen jäsenet saivat jäsenalennuksia Foto-Järviseltä ja Kuva-Kolarista.

11. Arkisto
Yhdistys sai julkaisuvaihtona useimmat lintutieteellisten yhdistysten julkaisut sekä eräitä muita julkaisuja. Lauri Kahanpää lahjoitti yhdistykselle huomattavan määrän Ornis Fennican, Lintumiehen sekä Vår Fågelvärldin vanhoja vuosikertoja.
Yhdistyksen toimialaa käsittelevien lehtiartikkeleiden arkistointi aloitettiin. Myös yhdistyksen kuvakokoelma karttui jonkin verran, joskin se on vielä varsin vaatimaton. Yhdistykselle hankittiin Keski-Suomen alueen yhtenäiskoordinaatistolliset GT-kartat sekä ääninauhakokoelma eurooppalaisten lintujen äänistä.

12. Suunnitelmien toteutuminen
Kuluneen vuoden toiminta oli varsin monipuolista ja vaikka toimintasuunnitelma vuodelle oli melko laaja, sen voitaneen katsoa toteutuneen varsin hyvin. Suurin puute oli ehkä yhteisten kokousten vähäinen määrä, missä pitäisi tulevaisuudessa tapahtua parannus. Lisäksi kokousten sisältöön tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota niin, että jäsenet saisivat kokouksissa myös käytännön tietoja ja ohjeita. Ehkä suurin merkitys tulevaisuutta ajatellen on yhdistyksen toimintaedellytysten parantuminen. Aluevastaavajärjestelmää on kehitelty ja hallituksen apuna toimii erilaisia toimihenkilöitä. Mahdollisuudet toiminnan monipuolistamiseen ovat siis olemassa; käytäntö näyttää miten niitä pystytään käyttämään hyväksi. Toimintaa hieman haittasi, kuten edellisenäkin vuonna, hallituksen jäsenten hajasijoittuminen, etenkin arkistonhoitajan muuttaminen Ruotsiin. Jäsenistö on keskittynyt voimakkaasti Jyväskylän seudulle ja monissa toimialueen kunnissa ei ole yhtään tai vain yksi tai kaksi jäsentä. Tulevaisuudessa olisikin kiinnitettävä suurta huomiota näihin alueisiin. Jämsän seudun esimerkki osoittaa, että aluevastaavien aktiivisuudella on saatavissa tilanteeseen parannusta. Toisaalta laaja jäsenpohja luo edellytykset aluevastaavien tehokkaalle toiminnalle. Hallituksen jäsenmäärän nostaminen toivottavasti osaltaan parantaa yhdistyksen toimintavalmiutta. Monet asiat vaativat näin nuoressa yhdistyksessä vielä suurta huomiota. Tärkeimmistä voidaan mainita talouden tasapainottaminen, havainnointi- ja tutkimustoiminnan tehostaminen, jäsenten opastaminen, linnustonsuojelun tehostaminen sekä lintuharrastuksen ja yhdistyksen toiminnan tunnetuksi tekeminen.