Toimintakertomus vuodelta 1987

1. Yleistä

Vuosi 1987 oli yhdistyksen kolmastoista toimintavuosi. Yhdistys valittiin vuoden 1986 lintuyhdistykseksi. Vuoden aikana saatiin vihdoinkin käyttöön toimitilat hallituksen ja toimikuntien kokouksille sekä arkistolle. Toiminta on edelleen ollut vilkasta ja monipuolista. Lintuatlasta jatkettiin toista vuotta. Ohjattuja retkiä tehtiin aiempaa enemmän. Kokousten osanottajamäärissä on ollut pientä kasvua. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 283 (-1). Uusia jäseniä saatiin 55. Eniten jäseniä oli Jyväskylässä 87 (+7), Jyväskylän mlk:ssa 35 (-5) ja Jämsässä 21 (+2).

2. Toimihenkilöt
Hallituksen puheenjohtajana jatkoi toista kautta Esko Martikainen, varapuheenjohtajana Pekka Koski, sihteerinä ja arkistonhoitajana Hannu Koivisto, taloudenhoitajana Jukka Ågren, jäseninä Harri Högmander, Harri Hakkarainen ja Pekka Kyllönen. Hallitus kokoontui 8 kertaa, pöytäkirjoihin pykäliä kertyi 94.

Keski-Suomen Linnut -lehden toimituskuntaan kuuluivat: Harri Högmander, Harri Hakkarainen, Tapio Koistinaho, Esko Martikainen, Jussi Murtosaari, alkuvuodesta myös Pasi Honkalahti, Timo-Heikki Varis ja Markku Puttonen.

Havaintotoimikuntaan ja ARK:aan kuuluivat: Harri Högmander, Jukka Virtanen, Pasi Honkalahti, Antti Lammi, Pekka Kyllönen, Petri Willman ja Keijo Vesanen.

LYL-aluevastaavana toimi Antti Lammi ja yhdistyksen edustajina LYL:n kokouksissa Seppo J. Ojala, Harri Högmander ja Ari Pirkkalainen.

Tiedotusvastaava oli Antti Lammi, petovastaava Pasi Honkalahti, linnustonsuojeluvastaava Seppo J. Ojala, valkoselkätikkavastaava Hannu Koivisto, koskikaravastaava Harri Högmander, huuhkajavastaava Pekka Mäkinen ja atlasvastaavina olivat Lauri Kahanpää, Kalevi Hyytiä ja Hannu Koivisto.

3. Kokoukset ja tilaisuudet
Yhdistyksen kokouksista kevätkokous pidettiin 28.4. Jyväskylän kaupunginkirjastossa, jossa Seppo J. Ojala esitteli Lapin kotkia. Paikalla oli 40 henkeä. Syyskokouksessa 10.11. Juhani Rinne kertoi kurkiprojektista 30 kuulijalle. Tammikuun lopussa pidettiin teemapäivä koskikaroista, joista esitelmöi Kari Oittinen. Paikalla oli 46 henkeä. Seuraavana päivänä läpikäytiin suurin osa Keski-Suomen karapuroista 20 autokunnan voimin. Asiasta tiedotettiin Keskisuomalaisessa ja Ylen 99:ssä oli 10 minuutin tietoisku. Maaliskuussa järjestettiin pöllöiltoja Jyväskylässä ja Jämsässä. Jyväskylän tilaisuudessa oli paikalla 91 henkeä ja Jämsässäkin 26 henkeä. Molempien tilaisuuksien jälkeen tehtiin pöllökuunteluretkiä useilla autokunnilla. Jämsässä Pekka Koski ja Risto Riippi kävivät tammikuussa kansanopistolla kertomassa lintuharrastuksesta, paikalla oli yli 60 henkeä. Kesäkuussa pidetyssä yölaulajaillassa oli läsnä 17 henkeä. Tilaisuuden jälkeen tehtiin kuunteluretki Kuokkalassa. Syyskuussa Rauno Alatalo kertoi kirjosieppojen käyttäytymisestä, lokakuussa Jussi Murtosaari järjesti määrityskisan ja joulukuussa Kalevi Hyytiä jutteli ja demonstroi 14 hengelle senhetkisestä atlaksen vaiheista Keski-Suomessa.

4. Retket
Lintuatlas eteni alueellamme toisena laskentavuonna varsin hyvin. Omille ruuduille suuntautuneiden atlasretkien lisäksi tehtiin pari paikallista atlasreissua tutkimattomille ruuduille. Kesäkuussa 5 laskijaa teki retken Pihtiputaalle ja heinäkuun alussa 8 laskijaa Joutsan suuntaan. Edellisvuotiseen tapaan järjestettiin juhannuksen seutuvissa atlasmatka Lappiin Lemmenjoen-Ivalonjoen seudulle. Tukikohtana käytettiin ilmavoimien majaa, isäntänä Kalevi Hyytiä, järjestelyistä vastasi totuttuun tapaan Lauri Kahanpää ja yhteistyöstä OK-opintokeskuksen kanssa Harri Högmander. Matkaan lähti 17 henkeä. Ruutuja takseerattiin yli 40 ja lajeja kertyi sata. Retkeä varten saatiin avustusta atlastoimikunnalta, OK-opintokeskukselta ja Jämsän Lions Club:lta. Yhdistyksen kevätretki suuntautui 3.5. Pukkilan Kantelejärvelle. Mukana oli 40 henkeä. Syysarktikaretkelle Virolahdelle 11.10. lähtijöitä oli yli 50. Perinteisiä sunnuntaiaamun retkiä Jyväskylässä tehtiin 19.4. ja 9.5.

5. Tiedottaminen
Keski-Suomen Linnut -lehti ilmestyi edelleen 4 kertaa vuoden aikana kokonaissivumäärän ollessa 128. Painopaikka on ollut Viiskunta Alavudella. Lehden painosmäärä on 600. Lintulehtipaketin mukana tilattiin 151 (+2) vuosikertaa. Jäsenkirjeitä lähetettiin kerran.

Lehdistötiedotteita tehtiin 11. Muuttolintukatsauksia oli KSML:ssa 3 huhti-kesäkuussa. Lisäksi kirjoiteltiin mm. lintujen hinnoittelusta, metson soidinpaikoista, koskikaroista, kaakkurin pesinnästä, syksyn hanhimuutosta, lintubussikiertueesta ja lintuatlaksesta.

Paikallisradioista Radio Jyväskylässä ja Ylen 99:ssä käytiin kymmeniä kertoja. Haastatteluja tehtiin mm. kevätmuuton edistymisestä, lintuatlaksesta, koskikaroista, luontokerhotoiminnasta Jämsässä ja lintubussista. Vuoden lintuyhdistyksen ansiosta yhdistys mainittiin keväällä tv:n Kymmenen uutisissa.

6. Havainnointi ja tutkimukset
Havaintojen keräämistä jatkettiin aiemmassa laajuudessa. Havainnoista havaintotoimikunta on tehnyt vuodenaikaiskatsauksen ja selvityksen harvinaisista lajeista jäsenlehden kakkosnumeroon. Atlaksesta kertynyt aineisto on otettu mukaan katsauksia laadittaessa. Projektilajeista on tehty omat erillisyhteenvedot.

Kuluneena vuonna tutkittiin mm. koskikaraa, kalasääskeä ja huuhkajaa. Koskikaroja on tutkittu 5. vuotta. Teemapäivänä järjestetty kararalli antoi varsin kattavan kuvan senhetkisistä karamääristä alueellamme. Huuhkajatutkimus on jatkunut jo 9. vuotta. Yhdistyksen 15-vuotisjulkaisun ”Keski-Suomen linnusto” suunnittelu aloitettiin.

7. Koulutus
Ohjatuilla retkillä uusia jäseniä on opastettu havaintojen teossa, välineiden hankinnassa ja retkikohteiden valinnassa. Syyskokouksen yhteydessä järjestettiin rengastustentti uusien rengastajien saamiseksi alueellemme. Jämsässä on jatkettu nuorten luontokerhotoimintaa. Toiminta on painottunut lintuharrastuksen pariin ja on koostunut kerhoilloista, vene-, hiihto- ja patikkaretkistä, kara- ja pöllökuunteluretkistä, pönttötalkoista ja myyjäisistä. Keski-Suomen linnusto -kirjaa laatimaan perustettiin opintokeskuksen kanssa opintokerho Urogallus.

8. Linnustonsuojelu
Lintujen talviruokintaan on välitetty jäsenille auringonkukansiemeniä n. 4000 kg. Pönttötalkoita on pidetty eri puolilla maakuntaa. Pöllönpönttöjä toimialueella on yli 1000.

9. Talous
Yhdistyksen talous on kuluneena vuonna ollut vakaalla pohjalla. Jäsenmaksut olivat edelleen 35 mk ja opiskelijoilta 25 mk. Merkittäviä lisätuloja saatiin linnunruuan myynnistä. OK-opintokeskuksen tuki on mahdollistanut matkakorvausten ja majapaikan kulujen maksun Lapin atlasmatkalla olleille. Samaten pitkämatkaisille hallituksen jäsenille voidaan maksaa kokousmatkakuluja.