Toimintakertomus vuodelta 2003

1. Yleistä

Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys on BirdLife Suomen jäsenyhdistys ja osa kansainvälistä BirdLife Internationalia. Vuosi 2003 oli yhdistyksen 30. toimintavuosi. Yhdistyksen jäsenmäärä nousi vuoden aikana 444:een, kasvua oli 39 jäsenen verran.

2. Yhdistyksen hallitus ja luottamustehtävät
Yhdistyksen hallitus kokoontui vuoden 2003 aikana neljästi. Puheenjohtajana toimi Pekka Kyllönen (4/4), varapuheenjohtajana Harri Högmander (4/4), sihteerinä Tero Toivanen (4/4) ja taloudenhoitajana Ilpo Liimatainen (4/4). Hallituksen muut jäsenet olivat Matti Häkkilä (4/4), Rauno Pitkäniemi (4/4) ja Arto Stenroos (2/4).

BirdLife Suomen edustajistoon kuuluivat KSLY:stä Harri Högmander, Pia Högmander, Pekka Kyllönen ja Tero Toivanen. Harri Högmander toimi myös edustajiston puheenjohtajana, Pia Högmander puolestaan BirdLifen liittohallituksen jäsenenä.

3. Tiedottaminen ja julkaisutoiminta
Toiminnasta tiedotettiin neljä kertaa vuodessa ilmestyvän BirdLifen jäsenlehden Tiiran yhdistyspalstalla, yhdistyksen uudistuneilla www-sivuilla sekä yhdistyksen sähköpostilistalla Kaakkuriverkossa, jossa oli jo yli 200 jäsentä. Harvinaisuushavaintojen tiedotuskanavana toimi tekstiviestiryhmä Tulkkulinja, johon kuului n. 40 jäsentä. BirdLife Suomen www-sivujen lintutilannepalstalle kirjoitettiin katsauksia keväällä ja syksyllä viikoittain, muulloinkin kahden viikon välein.

Keski-Suomen Linnut -jäsenlehdestä ilmestyi vuoden 1999 havaintokatsaus sekä yksi artikkelinumero. Havaintokatsauksen päätoimittaja oli Harri Högmander ja artikkelinumeron Tomi Hakkari.

Yleisöä varten KSLY:llä oli oma puhelinnumeronsa, puheluita otti vastaan Hannu Tammelin. Maakuntalehti Keskisuomalaisessa julkaistiin vuoden aikana viisi lintuaiheista artikkelia, lisäksi lehden Luontopalat-palstalla oli lähes viikoittain ajankohtaisia uutisia lintumaailman tapahtumista. KSLY osallistui myös Keski-Suomen pesimälinnustoa ja talvilintuja esittelevien sarjojen tekemiseen. Myös muissa paikallislehdissä oli runsaasti lintuartikkeleita ja haastatteluja. Radioissa KSLY esiintyi kymmenkunta kertaa ja TV:n ajankohtaisohjelmissa neljästi.

4. Havainnointi, tutkimukset ja suojelu
Lintuhavaintoja tehtiin ja ilmoitettiin jälleen runsaasti. Tärkeimpänä ajankohtaisena havaintojen välityskanavana toimi sähköpostilista Kaakkuriverkko. Lehden havaintokatsausta varten havainnot ilmoitettiin pääosin Havikset-tietokoneohjelmalla tallennettuina, mutta havaintoja saatiin myös www-sivujen uuden havaintoilmoitusjärjestelmän kautta.

Alueellinen rariteettikomitea tarkisti havainnot harvinaisimmista lajeista ja toimi aktiivisesti yhteistyössä valtakunnallisen RK:n kanssa. Komitean puheenjohtajana toimi Pekka Kyllönen ja muut jäsenet olivat Harri Högmander, Janne Kilpimaa, Arto Stenroos, Tero Toivanen ja Keijo Vesann.

Vuoden 2003 tutkimushankkeista laajin oli Laukaan Peurungan linnustoselvitys. Pienimuotoisempi selvitys laadittiin Jyväskylän Kypärämäestä. Havaintoarkistoon pohjautuvia selvityksiä laadittiin ainakin Jyväskylän maalaiskunnan Ruokkeen voimajohtolinjan alueelta.

Tiedot kesän 2003 selkälokin pesimäpaikoista sekä metsähanhen muutonaikaisista levähdyspaikoista kerättiin osana BirdLifen valtakunnallisia projekteja. Selkälokkivastaavana toimi Lasse Hakkari ja metsähanhesta vastasi edellisvuosien tapaan Seppo Mertanen.

Yhdistys kohensi profiiliaan kaavoitusasioissa vaikuttaen mm. maakuntakaavan suunnitteluun. Kaavoitusvastaavaksi valittiin Kimmo Tuikka. Yhdistyksen edustajat osallistuivat myös BirdLifen järjestämään kaavakoulutukseen.

Yhdistyksen jäsenet antoivat jälleen panoksensa WWF:n valkoselkätikkatyöryhmän koordinoimaan suojelutyöhön talviruokinnan ja pesimäpaikkojen seurannan myötä. Valkoselkätikan suojeluun otettiin lisäksi kantaa maakuntalehti Keskisuomalaisen sivuilla. Yhdistyksellä oli myös edustaja maakunnallisessa metsoparlamentissa.

5. Kokoukset ja muut tapahtumat
Vuoden 2003 sääntömääräinen kevätkokous pidettiin huhtikuussa ja syyskokous marraskuussa Keski-Suomen maakuntakirjastolla Jyväskylässä. Yhdistyksen edustajat osallistuivat BirdLife Suomen edustajiston kokouksiin maaliskuussa Helsingissä ja marraskuussa Turussa sekä edellisen yhteydessä pidettyyn BirdLifen 30-vuotisjuhlaan.

Kuukausittaiset, ajankohtaista aihetta käsittelevät lintuillat olivat yhdistyksen suosituimpia tilaisuuksia, osallistujamäärät vaihtelivat kahden- ja kolmenkymmenen välillä. Lintuiltoja järjestettiin Keski-Suomen luontomuseolla tammi-maaliskuussa, toukokuussa sekä syys-lokakuussa. Esitelmissä kuultiin mm. koskikararengastuksesta, vuoden projektilaji selkälokista sekä suureen suosioon nousseesta digikuvauksesta.

Yhdistyksen järjestämien kisojen suosio kasvoi edelleen. Tammikuiseen talviralliin osallistui 23 joukkuetta (69 hlöä). Helmikuun puoleen väliin jatkuneessa ruokintapaikkakisassa seurattiin kaikkiaan 52 ruokintaa. Toukokuun tornikisassa lintuja tarkkailtiin 19 tornissa (71 hlöä). Kesäkuiseen kuntaralliin uskaltautui ennätystä sivuavat 11 joukkuetta (41 rallaajaa).

KSLY osallistui huhtikuussa sisämaan paikallisyhdistysten väliseen pinnakisaan, jossa sijoittui neljänneksi. Jyväskylän Pitkäruoho, Jämsän Lokalahti, Pihtiputaan Haapavuori ja Viitasaaren Heinä-Suvanto osallistuivat KSLY:n edustajina valtakunnalliseen Tornien taistoon.

Yhdistyksen kesätapaaminen järjestettiin vuonna 2003 Konneveden Ahoniemessä ja pikkujoulut Jyväskylän Kaijalanniemessä. Tapahtumien osallistujamäärät pysyivät viimevuotisella tasolla.

6. Retket ja retkikummitoiminta
Retkikummeja olivat vuonna 2003 Panu Halme, Matti Häkkilä, Pia Högmander, Vuokko Liimatta Seppo Mertanen, Rauno Pitkäniemi, Rauno Siltasalmi, Hannu Tammelin ja Ilkka Vatanen. Toiminnan koordinaattorina toimi Pia Högmander. Yhdistyksen jäsenretkien järjestämisestä vastasi Arto Stenroos.

Tammi-maaliskuussa järjestettiin joka toisena sunnuntaina Tourujokikävely, joka parhaimmillaan keräsi 30 osallistujaa.

Yhteishavainnointipäivänä 19.4. järjestettiin perinteinen yleisötilaisuus Äänekosken Tärttävuoren tornissa.

Yleisölle tarkoitetut paikallisretket suuntautuivat 10.5. Jämsään ja 20.9. Laukaan ja Hankasalmen lintupaikoille.

Toukokuun keskiviikkoiltoina retkikummit päivystivät Jyväskylän Eerolanlahden ja Jämsän Lokalahden torneilla. Enimmillään mukana oli 42 henkilöä. Kesäkuussa järjestettiin yölaulajaretket Jyväskylässä, Korpilahdella ja Äänekoskella.

Virallisten tapahtumien ohella yhdistyksen edustajat vetivät linturetkiä mm. keskisuomalaisille kouluille ja yhdistyksille.

Yhdistyksen jäsenretki tehtiin elokuun lopussa Korppoon Jurmoon.

Jäsenten omatoimisen retkeilyn tukemiseksi ja opastetuilla retkillä käytettäväksi hankittiin yhdistykselle vuoden lopussa kaukoputki, jota jäsenet voivat vuokrata käyttöönsä pientä korvausta vastaan.

Keväällä järjestettiin lintukurssi Jyväskylän työväenopistolle ja Jyväskylän ammattikorkeakoululle.

Kaikkiaan KSLY:n tai yhdistyksen edustajien järjestämiin tilaisuuksiin osallistui vuoden 2003 aikana noin 800 henkilöä.

7. Talous
Yhdistyksen tulot koostuivat lähinnä jäsenmaksuista ja linnustoselvityksistä. Vaikka suurinta menoerää, jäsenlehteä, ilmestyikin kaksi numeroa, jäi vuoden 2003 tilinpäätös selvästi voitolliseksi.