Toimintakertomus vuodelta 2004

1. Yleistä

Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys on BirdLife Suomen jäsenyhdistys ja osa kansainvälistä BirdLife Internationalia. Vuosi 2004 oli yhdistyksen 31. toimintavuosi. Yhdistyksen jäsenmäärä nousi vuoden aikana 481:een, kasvua oli 37 jäsenen verran.

2. Yhdistyksen hallitus ja luottamustehtävät
Yhdistyksen hallitus kokoontui vuoden 2004 aikana neljästi. Puheenjohtajana toimi Pekka Kyllönen (3/4) Jyväskylästä, varapuheenjohtajana Tero Toivanen (4/4) Jyväskylästä, sihteerinä Matti Häkkilä (4/4) Jyväskylästä ja taloudenhoitajana Ilpo Liimatainen (4/4) Laukaasta. Hallituksen muut jäsenet olivat Tuomo Pihlaja (4/4) Hankasalmelta, Rauno Pitkäniemi (4/4) Jämsästä ja Arto Stenroos (1/4) Laukaasta.

BirdLife Suomen edustajistoon kuuluivat KSLY:stä Harri Högmander, Pia Högmander, Tero Linjama, Pekka Kyllönen ja Tero Toivanen. Harri Högmander toimi myös edustajiston puheenjohtajana.

3. Tiedottaminen ja julkaisutoiminta
Toiminnasta tiedotettiin neljä kertaa vuodessa ilmestyvän BirdLifen jäsenlehden Tiiran yhdistyspalstalla, yhdistyksen www-sivuilla sekä yhdistyksen sähköpostilistalla Kaakkuriverkossa, jossa oli jo yli 200 jäsentä. Harvinaisuushavaintojen tiedotuskanavana toimi tekstiviestiryhmä Tulkkulinja, johon kuului n. 50 jäsentä. BirdLife Suomen www-sivujen lintutilannepalstalle kirjoitettiin katsauksia keväällä ja syksyllä viikoittain, muulloinkin kahden viikon välein.

Keski-Suomen Linnut -jäsenlehdestä ilmestyi vuoden 2000 havaintokatsaus. Havaintokatsauksen päätoimittaja oli Harri Högmander.

Yleisöä varten KSLY:llä oli oma puhelinnumeronsa, puheluita otti vastaan Hannu Tammelin. Maakuntalehti Keskisuomalaisessa julkaistiin vuoden aikana 4 lintuaiheista artikkelia, lisäksi lehden Luontopalat-palstalla oli lähes viikoittain ajankohtaisia uutisia lintumaailman tapahtumista. KSLY osallistui myös Keski-Suomen pesimälinnustoa ja talvilintuja esittelevien sarjojen tekemiseen. Myös muissa paikallislehdissä oli runsaasti lintuartikkeleita ja haastatteluja. Radioissa KSLY esiintyi kymmenkunta kertaa ja TV:n ajankohtaisohjelmissa kerran.

4. Havainnointi, tutkimukset ja suojelu
Lintuhavaintoja tehtiin ja ilmoitettiin jälleen runsaasti. Tärkeimpänä ajankohtaisena havaintojen välityskanavana toimi sähköpostilista Kaakkuriverkko. Lehden havaintokatsausta varten havainnot ilmoitettiin pääosin Havikset-tietokoneohjelmalla tallennettuina, mutta havaintoja saatiin myös www-sivujen uuden havaintoilmoitusjärjestelmän kautta.

Alueellinen rariteettikomitea tarkisti havainnot harvinaisimmista lajeista ja toimi aktiivisesti yhteistyössä valtakunnallisen RK:n kanssa. Komitean puheenjohtajana toimi Pekka Kyllönen ja muut jäsenet olivat Harri Högmander, Janne Kilpimaa, Arto Stenroos, Tero Toivanen ja Keijo Vesanen.

Vuoden 2004 tutkimushankkeista laajin oli edelleen jatkuva Jyväskylän Mustankorkean jäteaseman linnustoselvitys. Havaintoarkistoon pohjautuvia selvityksiä laadittiin ainakin Joutsan Suonteen alueelta.

Tiedot kesän 2004 laulujoutsenen pesimäpaikoista ja muutonaikaisista levähdyspaikoista kerättiin osana BirdLifen valtakunnallista projektia. Laulujoutsenvastaavana toimi Tuomo Pihlaja.

Yhdistys kohensi profiiliaan kaavoitusasioissa vaikuttaen mm. maakuntakaavan suunnitteluun. Kaavoitusvastaavaksi valittiin Kimmo Tuikka. Yhdistyksen edustajat osallistuivat myös BirdLifen järjestämään kaavakoulutukseen.

Yhdistyksen jäsenet antoivat jälleen panoksensa WWF:n valkoselkätikkatyöryhmän koordinoimaan suojelutyöhön talviruokinnan ja pesimäpaikkojen seurannan myötä. Valkoselkätikan suojeluun otettiin lisäksi kantaa maakuntalehti Keskisuomalaisen sivuilla. Hannu Tammelin edusti yhdistystä maakunnallisessa metsoparlamentissa.

5. Kokoukset ja muut tapahtumat
Vuoden 2004 sääntömääräinen kevätkokous pidettiin maaliskuussa yhdistyksen 30-vuotisjuhlien yhteydessä Hotelli Priimuksessa Jyväskylässä ja syyskokous marraskuussa Keski-Suomen maakuntakirjastolla Jyväskylässä. Yhdistyksen edustajat osallistuivat BirdLife Suomen edustajiston kokouksiin maaliskuussa Seinäjoella ja marraskuussa Nurmijärvellä sekä edellisen yhteydessä pidettyyn Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen 40-vuotisjuhlaan.

Kuukausittaiset, ajankohtaista aihetta käsittelevät lintuillat olivat yhdistyksen suosituimpia tilaisuuksia, osallistujamäärät vaihtelivat kahden- ja kolmenkymmenen välillä. Lintuiltoja järjestettiin Keski-Suomen luontomuseolla tammi-helmikuussa, huhtikuussa sekä syys-lokakuussa. Esitelmissä kuultiin mm. Suomen lajiluetteloon tehdyistä muutoksista, vuoden projektilaji laulujoutsenesta sekä vuosisadan alun pohjankiislojen massaesiintymisestä.

Yhdistyksen järjestämien kisojen suosio kasvoi edelleen. Tammikuiseen talviralliin osallistui 25 joukkuetta (72 hlöä). Helmikuun puoleen väliin jatkuneessa ruokintapaikkakisassa seurattiin kaikkiaan noin 50 ruokintaa. Toukokuun tornikisassa lintuja tarkkailtiin 18 tornissa (74 hlöä). Kesäkuiseen kuntaralliin uskaltautui ennätystä sivuavat 11 joukkuetta (39 rallaajaa).

KSLY osallistui huhtikuussa sisämaan paikallisyhdistysten väliseen pinnakisaan, jossa sijoittui viidenneksi. Laukaan Lapinjärvi osallistui KSLY:n edustajana valtakunnalliseen Tornien taistoon.

Yhdistyksen kesätapaaminen järjestettiin vuonna 2004 Saarijärvellä ja pikkujoulut Jyväskylän Seppälänkankaalla Ampujien majalla. Tapahtumien osallistujamäärät pysyivät viimevuotisella tasolla.

6. Retket ja retkikummitoiminta
Retkikummeja olivat vuonna 2004 Panu Halme, Matti Häkkilä, Harri Högmander, Pia Högmander, Pekka Kyllönen, Vuokko Liimatta Seppo Mertanen, Rauno Pitkäniemi, Rauno Siltasalmi, Hannu Tammelin ja Ilkka Vatanen. Toiminnan koordinaattorina toimi Pia Högmander. Yhdistyksen jäsenretkien järjestämisestä vastasi Arto Stenroos.

Tammi-maaliskuussa järjestettiin joka toisena sunnuntaina Tourujokikävely, joka parhaimmillaan keräsi 30 osallistujaa.

Yhteishavainnointipäivänä 24.4. järjestettiin perinteinen yleisötilaisuus Äänekosken Tärttävuoren tornissa.

Yleisölle tarkoitetut paikallisretket suuntautuivat maaliskuussa koskikaroja tarkkailemaan Laukaan Kuusaankoskelle ja 20.9. Laukaan Lievestuoreen kahlaajapaikalle.

Toukokuun keskiviikkoiltoina retkikummit päivystivät Jyväskylän Eerolanlahden ja Jämsän Lokalahden torneilla. Enimmillään mukana oli 47 henkilöä. Kesäkuussa järjestettiin yölaulajaretket Jyväskylässä, Korpilahdella ja Äänekoskella, sekä 18.6. kehrääjäretki Korpilahdella.

Virallisten tapahtumien ohella yhdistyksen edustajat vetivät linturetkiä mm. keskisuomalaisille kouluille ja yhdistyksille. Lisäksi yhdistys huolehti heinäkuussa olleen Jyväskylän yliopistolla järjestetyn kansainvälisen käyttäytymisekologiakonferenssin linturetkien opastuksista.

Yhdistyksen jäsenretki tehtiin elokuun lopussa Dragsfjärdin Vänöön.

Jäsenten omatoimisen retkeilyn tukemiseksi ja opastetuilla retkillä käytettäväksi hankittiin yhdistykselle vuoden lopussa kaukoputki, jota jäsenet voivat vuokrata käyttöönsä pientä korvausta vastaan.

Keväällä järjestettiin lintukurssi yhteistyössä Jyväskylän työväenopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa.

Kaikkiaan KSLY:n tai yhdistyksen edustajien järjestämiin tilaisuuksiin osallistui vuoden 2004 aikana noin 1100 henkilöä.

7. Talous
Yhdistyksen tulot koostuivat lähinnä jäsenmaksuista ja linnustoselvityksistä. Vuoden 2004 tilinpäätös jäi selvästi voitolliseksi.