Määrityskisan säännöt
Kilpailu alkaa helmikuun alusta 2020 ja päättyy joulukuun viimeinen päivä 2020. Kierroksia on yksitoista (11). Joka kuukausi on määritettävänä kaksi kuvaa, ja kuvat vaihtuvat aina jokaisen kuun alussa.
Kilpailuun saavat osallistua KSLY:n jäsenet poislukien tämän kisan vetäjä ja kuvaajat. Kuvien lajit on tavattu Suomessa, risteymät ja värimuunnokset on jätetty pois. Jos kuvassa on useampi lintuyksilö, ne ovat samaa lajia, ellei erikseen mainita. Vastaukseksi riittää oikea laji (alalajia, sukupuolta tai ikää ei tarvitse määrittää tai mainita – toki saa, jos haluaa).
Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen, väärästä tai tyhjästä vastauksesta nolla. Vastauksia voi lähettää vain yhden per kilpailija, ja ensimmäiseksi tullut vastaus hyväksytään.
Kilpailun voittaja, eli eniten pisteitä kerännyt saa palkinnon. Mikäli kilpailu päättyy tasapisteisiin, voittaja ratkaistaan ”rankkarikisalla”, kerrasta poikki -tyylisesti, jos sekin menee tasan, turvaudutaan arvontaan.
Vastaukset tulee lähettää sähköpostitse osoitteeseen petri.kuhno@phnet.fi aina kunkin kuun viimeiseen päivään mennessä. Sähköpostiviestin aiheeksi Määrityskilpailu.
Pääpalkinto on 150 euron lahjakortti Lintuvarusteeseen (tai sovittaessa muuhun optiikka-/lintuaiheeseen liikkeeseen) . Kisassa kannattaa olla mukana loppuun saakka, vaikkei ihan kärjessä pysyisikään, sillä myös kaikkien mukanaolleiden kesken arvotaan uusia, hienoja ja himoittuja KSLY:n T-paitoja.
Kisa ratkeaa
Jännäksi meni KSLY:n määrityskisa 2020. Viimeisen kierroksen toinen kuvista osoittautui ratkaisevaksi kuvaksi, ja myönnetään, että kyseessä oli paha kuva. Ei sillä, etteikö laji olisi määritettävissä kuvasta, mutta kuvan lintu on varjossa, värit tulkinnanvaraisia ja juuri tällaisissa kuvissa saattaa toisen laitteen näyttö näyttää kuvan merkittävästikin eri värisenä kuin toisen – asetuksista ja kalibroinnista riippuen. Useampikin vastaaja kommentoi olevansa epävarma valon / näytön tekemistä tepposista. Joka tapauksessa kuvan 21 linnun määritti oikein vain 2 vastaajaa. Hyvin oltiin kärryillä, ja lähilajeja ehdotettiin lähes kaikissa vastauksissa. Idänuunilintu sai 10 ääntä, burjatianuunilintu 4, lapinuunilintu 2 ja sirittäjä 2. Lisäksi ehdotettiin kultarintaa, luhtakerttusta ja ruokokerttusta. Lähdetään siitä, että lintu ei vain näytä alapuolelta keltaiselta, vaan oikeasti on. Lehvästön varjossa vaan keltaisen sävyn/määrän arviointi on katsojan silmässä. Näin ollen pelistä putoaa pois idän- ja lapinuunilintu. Keltarintainen ja -kurkkuinen phyllari siis, jolla siipijuova. Sirittäjä ja kultarinta siis myös pois laskuista. Vaalea alanokka, kellertävä, selvä silmäkulmanjuova ja siipijuovan muoto ovat oleellisia tuntomerkkejä Vaikka siipijuova on vähän huonosti hahmotettavissa, on se kuitenkin hyvin selvä, leveä ja ”teräväkulmainen”. Näillä tuntomerkeillä lintu on määritettävissä kaukasianuunilinnuksi (Phylloscopus nitidus), joka on havaittu Suomessa kerran.
Kuva 22 oli myös paha, ja oikeastaan luulin, että se olisi pahempikin. Ehdotuksia sai pyrstötiainen (8), hömötiainen (2), isolepinkäinen (2), lapintiainen, satakieli, punatulkku, hippiäinen, pikkusieppo, kirjokerttu ja hernekerttu. Tummanharmaa selkä, mustat käsisulat, harmaat kupeet, jotka vaihettuvat valkeaksi alavatsaksi sekä punertavat koivet rajaavat ehdotetuista monta lajia pois. Vaikka pyrstö näyttää räjähtäneeltä, ja voisi olla vaikka kasvamassa, on se silti lyhyt nuorellekin pyrstötiaiselle tai isolepinkäiselle. Oleellisin tuntomerkki noiden lisäksi on laajalti valkea uloimman pyrstösulan kärki jatkuen valkoisena ulkohöytyyn. Sellaista ei ole monella lajilla, joka muuten sopisi tuntomerkkeihin, joten lintu on määritettävissä samettipääkertuksi (Sylvia melanocephala). Kuvan määritti oikein 5 vastaajaa.
Kuten sanottua, jännäksi meni. Voitto kopsahti tiukan kisan päätteeksi kuitenkin peräti kahden pisteen erolla Teppo Lehtolalle, joka ainoana määritti vikan kierroksen molemmat lajit. Pääpalkintona on 150 euron lahjakortti Lintuvarusteeseen. Lisäksi palkittiin arvontamenetelmällä neljä kaikille kierroksille osallistununutta vastaajaa, joille lähtee palkinnoksi hieno KSLY:n T-paita. Virallisena valvojana eli arpakeijuna (ei sukua merikeijuille) toimi pj. Ossi Nokelainen. T-paidan voittivat Kimmo Tuikka, Sara Högmander, Ulla Sara ja Jari Niskanen. Onnittelut voittajille, saatte sähköpostia tarkempien tietojen osalta. Kiitos kaikille osallistujille ja hyvää lintuvuotta 2021.
Tulokset 1.1.2021: Teppo Lehtola 21 Henri Jussila 19 Tommi Parikka 19 Tuomas Syrjä 19 Janne Rahkonen 17 Antero Ahola 16 Mika-Petri Harju 15 Esko Martikainen 15 Harri Högmander 14 Juho Jolkkonen 15 Juho Hartikka 12 Henry Laasanen 11 Sara Högmander 11 Elina Lehtinen 11 Ari Kahilainen 11 Pessi Lyyra 10 Ulla Sara 10 Harri Sopo 10 Ari Sylgren 10 Meri Värtö-Niemi 9 Kaisa Marila 8 Olli Sihvola 8 Toni Niskanen 7 Pekka Lehtonen 7 Maarit Siitonen 7
Marraskuu – ja viimeiselle kierrokselle
Jännäksi menee: Kaksi kisaajaa pitää sitkeästi kärkipaikkaa tuloksella 19 pistettä ja niskaan hengittävät jaetulla kakkossijalla, 18 pisteellä kaksi seuraavaa määrittäjää. Tämän kisan harmaita hiuksia aiheuttaneet kuvat eivät kärkeä heilauttaneet, mutta muuten kierros näytti olevan melkoisen vaikea.
Kuvan 19 kahlaajakuvasta ehdotettiin kaikkein eniten jänkäsirriäistä (11) ja toiseksi eniten merisirriä (6). Muita ehdotettuja lajeja olivat punakuiri ja siperiansirri. Kellertävä nokantyvi ainakin lienee aiheuttanut niitä mainittuja harmaita hiuksia. Tuntomerkki ei nimittäin sovi monelle sirrilajille. Merisirrille se sopii, mutta kuvan kahlaajalla on liian pitkät koivet merisirriksi. Lisäksi koivet olisivat selkeämmin ja yksivärisemmin keltaiset. Myös nuorella jänkäsirriäisellä voi olla vaaleankellertävää nokantyvessä, mutta harvemmin noin paljon. Kupeilla on joitakin ohuita viiruja puhtaanvalkoisella vatsapuolella, mikä voisi sopia jänkäsirriäiselle, vaikkakin Limicolan viirut ovat usein teräviä nuolikuvioita. Mutta myös jänkäsirriäisen koivet ovat varsin lyhyet. Niin ikään selkäpuolen kuviointi ja väritys ei oikein istu jänkäsirriäiselle. Kuvan linnulla on huomattavan pitkä käsisiiven ulottuma, mikä sopii huonosti kaikille ehdotetuille lajeille, kun taas sitä vastoin erittäin hyvin nuorelle valkoperäsirrille (Calidris fuscicollis), jolle sopii myös selkäpuolen väritys, vaikkei kirjoissa mainittu selvä V-kuvio oikein hahmotukaan. Lajin määritti oikein 4 vastaajaa.
Kuvassa 20 näkyvästä linnun selästä saatiin seuraavia ehdotuksia: kirjosiipikäpylintu (4), puukiipijä (3), keltahemppo, taviokuurna, vuorihemppo ja varpuspöllö. Viiruinen puku ja selvät siipijuovat voivat viedä ajatukset helposti kirjoloxiaan, mutta nuoren kirjosiipikäpylinnun siipijuovat ovat valkoiset, kun kuvan linnulla niissä on rusehtava sävy. Puukiipijän siipijuovat eivät ole kuvan kaltaiset, vaan muodostuvat ikään kuin valkeista nuolenpäistä. Myöskään tertiaalien ja käsisiiven kuviointi ei täsmää puukiipijään. Puukiipijän selkäpuolen viirutuskin on erilainen, ikään kuin vesikammattu. Pyöreä pää saattaa tuoda mieleen pikkupöllön, mutta mikään muu linnussa ei varpuspöllölle oikein sovi… Taviokuurnaan ei istu muun muassa viiruisuus. Kuvan lintu on hyvin nuori yksilö, ja vuorihemppo samassa puvussa on paljonkin samannäköinen, mutta lämpimämmän kellanruskea ja sillä on jo nuoruuspuvussa nähtävissä käsisiiven valkeista reunuksista muodostuva ”paneli”, joka juuri ja juuri näkyisi kuvassa. Keltahempolla taas siipijuovissa ja tertiaaleissa olisi paljon kellanruskeita/keltaisia sävyjä. Kuvassa on ruokinnalla tankkaava, elokuussa kuvattu nuori urpiainen (Carduelis flammea), jollaisia harvemmin näkee täällä ”etelässä”. Urpo meni oikein 12 vastaajalla.
Sitten lähdetään viimeiselle kierrokselle, pannaan sormet ristiin ja sanotaan terve ja onnea, kiitos ja anteeks…
Tilanne 1.12.2020: Teppo Lehtola 19 Tuomas Syrjä 19 Henri Jussila 18 Tommi Parikka 18 Antero Ahola 16 Janne Rahkonen 16 Mika-Petri Harju 15 Esko Martikainen 15 Harri Högmander 14 Juho Jolkkonen 14 Juho Hartikka 12 Henry Laasanen 11 Sara Högmander 11 Elina Lehtinen 11 Ari Kahilainen 11 Pessi Lyyra 10 Ulla Sara 10 Harri Sopo 10 Meri Värtö-Niemi 9 Ari Sylgren 9 Kaisa Marila 8 Olli Sihvola 8 Toni Niskanen 7 Pekka Lehtonen 7 Maarit Siitonen 7
Lokakuu
Kuva 17 oli paha rasti ja veikkaan, että yksi syy oli tyypillinen ”yhden valokuvan ongelma”. Linnun valkoinen alapuoli ei näytäkään valkoiselta kuvassa, koska lintu on varjossa lehvästön seassa. Näin ollen esim. neljästi ehdotettuun tiltalttiin ei vatsapuolen väri sovi. Tiltaltin lisäksi ehdotettiin idänuunilintua (4), viitakerttusta (2), sirittäjää (2), pyrstötiaista, pussitiaista, mustapää- ja lehtokerttua, kirjosieppoa, pikkusieppoa ja kultarintaa. Yhdistelmä valkoinen/lähes valkoinen alapuoli, mustat koivet ja kuvan kaltainen pyrstö sulkevat pois aika yksiselitteisesti muut ehdotetu lajit. Kuvassa venyttelee hernekerttu (Sylvia curruca). Hernarin tunnisti viisi vastaajaa.
Kuvan 18 sirkku oli selvästi helpompi nakki. Oikean vastauksen lisäksi ääniä saivat lapinsirkku (7), pulmunen (2), peltosirkku, pikkusirkku sekä varpunen. Lapinsirkulla olisi kaikissa puvuissa selvemmin punaruskea niska ja voimakas siipijuovakin varmaan näkyisi edes osittain oikeassa siivessä. Tummat koivet ja valkeahko alaperä muun muassa sulkevat peltosirkun pois, nuorella pulmusella taas on erilaiset tertiaalit ja käsisiipi on pidempi. Pikkusirkun päälaenjuova varmasti näkyisi tästä kuvakulmasta. Näillä eväillä kuvan lintu on helpohkosti määritettävissä pajusirkuksi (Emberiza schoeniclus). Pasin määritti oikein 13 vastaajaa. Lokakuun kierros ei selkiyttänyt kärkitilannetta, vaan ennemminkin tasoitti sitä. Sitten vaan marraskuun kuvien kimppuun.
Tilanne 1.11.2020: Teppo Lehtola 17 Tuomas Syrjä 17 Tommi Parikka 16 Henri Jussila 16 Antero Ahola 15 Janne Rahkonen 15 Mika-Petri Harju 14 Esko Martikainen 14 Juho Jolkkonen 13 Harri Högmander 13 Henry Laasanen 11 Juho Hartikka 11 Sara Högmander 11 Elina Lehtinen 11 Ari Kahilainen 11 Pessi Lyyra 10 Harri Sopo 10 Meri Värtö-Niemi 9 Ulla Sara 9 Ari Sylgren 9 Olli Sihvola 8 Toni Niskanen 7 Pekka Lehtonen 7 Maarit Siitonen 7 Tiina Taivalantti 6 Kaisa Marila 8
Syyskuu
Kuvan 15 pikkulintu oli aika hyvin tunnettu suvulleen (Fringilla), mutta kahdesta vaihtoehdosta ehdotettiin tasaisehkosti kumpaakin. Peippolintujen lisäksi veikattiin vihervarpusta, varpusta ja valkokurkkusirkkua, yksi kumpaakin. Aamukasteessa tai uintireissulla hiukan kastunut puku ei helpota määritystä, mutta pari seikkaa mahdollistaa määrityksen. Siiven kuviot sopivat sekä peipolle että järripeipolle, eikä niiden tarkkaa värisävyä pysty kuvasta päättelemään. Hahmotettavissa oleva oranssi sävy kupeella sekä keltainen sävy koivissa kuitenkin tukevat järripeippoa (Fringilla montifringilla). Oikean lajin löi tiskiin 12 vastaajaa.
Kuva 16 aiheutti odotetusti enemmän hämmennystä. Vastauksia tuli seuraavista lajeista: kalalokki (2), pikkukajava (2), pikkulokki, pulmussirri (4), pikkusirri (2) ja alli (2). Vaikka valkoinen, veden yllä lentävä lintu saattaa viedä ajatukset sirreihin, ei siiven kuviointi istu niihin. Myöskään pikkukajavalle tai pikkulokille eivät siiven kuviot sovi. Nuorella kalalokilla on hyvin samanlainen siiven yläpuoli, mutta kalalokin siiven alapinnalla on enemmän tummaa kuviointia ja sillä on vaaleankellertävät koivet. Valkoiset siivenaluset ja mustat jalat taas ovat nuoren mustanmerenlokin (Ichthyaetus (Larus) melanocephalus). Tämänkertainen kierros heilautti kärkipaikat kokonaan uuteen uskoon ja 16:lla pisteellä on huipulla tällä hetkellä yksi määrittäjä.
Tilanne 1.10.2020: Teppo Lehtola 16 Tommi Parikka 15 Tuomas Syrjä 15 Antero Ahola 14 Henri Jussila 14 Mika-Petri Harju 13 Esko Martikainen 13 Janne Rahkonen 13 Juho Jolkkonen 12 Harri Högmander 12 Henry Laasanen 11 Juho Hartikka 11 Sara Högmander 11 Elina Lehtinen 10 Pessi Lyyra 10 Ari Kahilainen 9 Meri Värtö-Niemi 9 Harri Sopo 9 Ulla Sara 9 Ari Sylgren 9 Olli Sihvola 8 Toni Niskanen 7 Pekka Lehtonen 7 Maarit Siitonen 7 Tiina Taivalantti 6 Kaisa Marila 7 Arto Oksanen 4
Elokuu
Kuvan 13 piti olla se helpompi tästä kaksikosta. Eipä ollut. Se oli jopa niin kinkkinen, että vaikutti kärkipaikkojen sijoituksiin. Ehdotuksia tuli seuraavista: keltahemppo (7), metsäkirvinen (5), keltasirkku (4), pajusirkku (3), pikkusirkku, viherpeippo ja vihervarpunen. Tosi keltainen tuo lintu tosiaan on, ja se on vienyt ajatukset noihin keltaisempiin lajeihin. Yläperä on kellertävä ja pyrstö pitkä. Yläperän väri ei sovi kelta-, paju- tai pikkusirkulle eikä pitkä pyrstö vihervarpuselle tai -peipolle. Keskimmäiset peitinhöyhenet kuten myöskin isot peitinhöyhenet olisivat metsäkirvisellä selvästi valkokärkiset, kun tällä ne ovat (ruskean)keltaiset. Metsäkirvisen kylkiviirut lisäksi kapenevat ohuiksi viiruiksi kupeille päin mentäessä ja vatsa olisi valkoisempi. Voimakkaasti viiruiset kyljet ja kupeet, voimakkaat, kellertävät siipijuovat sopivat hyvin nuorelle punavarpuselle (Carpodacus erythrinus), jolla puvun keltaisuudessa on vaihtelua.
Kuva 14. Hyvin ovat phyllarit hallussa keskisuomalaisilla. Vain kaksi sirittäjä- ja yksi taigauunilintuehdotus tuli oikean vastauksen lisäksi. Vaaleat jalat, hailakka kellertävä väri rinnassa ja heikohko ja ei kovin pitkä silmäkulmajuova, joka muuttuu silmän takana kellertävästä valkeaksi poistaa melko helposti muisen lajien mahdollisuuden, kuin nuoren pajulinnun (Phylloscopus trochilus).
Tilanne 1.9.2020: Teppo Lehtola 14 Henri Jussila 13 Esko Martikainen 13 Tommi Parikka 13 Tuomas Syrjä 13 Antero Ahola 12 Juho Jolkkonen 12 Janne Rahkonen 12 Mika-Petri Harju 11 Henry Laasanen 11 Juho Hartikka 10 Harri Högmander 10 Sara Högmander 10 Elina Lehtinen 10 Pessi Lyyra 10 Teemu Fors 9 Ari Kahilainen 9 Meri Värtö-Niemi 9 Harri Sopo 8 Ulla Sara 8 Olli Sihvola 8 Ari Sylgren 8 Toni Niskanen 7 Hannu Eskonen 6 Pekka Lehtonen 6 Tiina Taivalantti 6 Maarit Siitonen 6 Kaisa Marila 6 Kimmo Tuikka 5 Arto Oksanen 4 Tapani Relander 4
Heinäkuu
Heinäkuun kuvakaksikko oli edelleen suht helppo, vaikka se kärkeä jo vähän heiluttikin. Laatijan yllätykseksi kuva 12 oli kuvaparin vaikeampi pähkinä. Kuvan 11 puskalymyilijän määritti oikein peräti 20 vastaajaa. Oikean lajin lisäksi kuvasta ehdotettiin luhtakerttusta (3), etelänsatakieltä (2), viitakerttusta ja pikkukultarintaa. Ainakin alaperän beige sävy ja siinä oleva heikko kuviointi sekä siivellä näkyvä rastaansukuisille tyypillinen pieni, tumma juova sulkevat pois kaikki kerttuslinnut. Myöskään etelänsatakielellä ei ole kuviointia alaperässä. Näillä eväillä lintu on määritettävissä satakieleksi (Luscinia luscinia).
Kuvan 12 petolintu aiheutti laajempaa hajontaa. Vempauttelevasta pedosta ehdotettiin seuraavaa: maakotka (4), merikotka (3), kiljukotka (3), isohaarahaukka (3), pikkukiljukotka, arokotka ja ruskosuohaukka. Todella selvät ja pitkänoloiset harittajat korostuvat tuossa taisteluasennossa, jossa lintu puolustautuu, kun härnäävä varis pyörii ympärillä. Varis on rajattu kuvasta pois, joten kokovertailu on mahdotonta. Siiven mittasuhteet, koivet ja nokka ovat kuitenkin ihan liian kevyttä kaliiberia millekään kotkalajille. Pyrstön voi mieltää kuvakulmasta huolimatta melko pitkäksi ja se on selvästi hyvin teräväkulmainen ja tarkkaan katsoen tasapäinen – ei pyöristynyt. Tämäkään ei sovi kotkille, joilla pyrstö on pyöreämpikulmainen ja maakotkaa lukuunottamatta lyhyt. Merikotkalla vielä lisäksi kiilamainen. Käsisiiven vaalea ”luukkukaan” ei oikein sovi millekään ehdotetuista lajeista, paitsi isohaarahaukalle, jolla taas luukku pitäisi olla vieläkin räikeämpi. Lisäksi isohaarahaukalla pitäisi olla punaruskeampaa sävyä siiven alapeitinhöyhenissä, alavatsassa ja/tai alaperässä. Pyrstön väritystä on vaikea arvioida, kun se on pahasti varjossa. Temppuileva raptori on siis haarahaukka (Milvus migrans).
Elokuun kierrokselle lähdetään uusilla, ehkä vähän vaikeammilla kuvilla(?).
Tilanne 1.8.2020: Henri Jussila 12 Teppo Lehtola 12 Esko Martikainen 12 Tuomas Syrjä 12 Antero Ahola 11 Mika-Petri Harju 11 Juho Jolkkonen 11 Tommi Parikka 11 Janne Rahkonen 11 Teemu Fors 9 Juho Hartikka 9 Harri Högmander 9 Sara Högmander 9 Henry Laasanen 9 Elina Lehtinen 9 Pessi Lyyra 9 Ari Kahilainen 8 Harri Sopo 8 Meri Värtö-Niemi 8 Ulla Sara 7 Olli Sihvola 7 Ari Sylgren 7 Hannu Eskonen 6 Toni Niskanen 6 Tiina Taivalantti 5 Kimmo Tuikka 5 Pekka Lehtonen 5 Maarit Siitonen 5 Kaisa Marila 5 Arto Oksanen 4 Tapani Relander 4
Kesäkuu
Kesäkuun kuvat eivät juuri kärkipaikkoja heiluttaneet. Kuvan 9. linnun pyrstön poikkiraidat aiheuttivat hämmennystä. Joillakin ajatukset karkasivat petolintusukuihin, jotkut taas epäilivät niitä vain varjoiksi. Kuvasta ehdotettiin oikean lajin lisäksi viitakerttusta, lehtokerttua, kirjokerttua, satakieltä, kirjosieppoa, pajusirkkua, turkinkyyhkyä, tuuli- ja mehiläishaukkaa. Kyyhkyksi ja haukaksi lintu on aivan liian pieni; kokovertailuna voi käyttää esim. täysikasvuisia koivunlehtiä. Pyrstönkuviointikaan ei istu ainakaan turkinpuluun eikä tuulihaukkaan. Poikkiraidat pyrstössä sekä heikohko poikkivipevöinti kupeilla ja alaperässä ei sovi myöskään täysin muihin ehdotettuihin lajeihin. Tuntomerkit sopivat sitä vastoin hyvin käenpiialle (Jynx torquilla). Lajin määritti oikein 20 vastaajaa.
Kymppikuvan kahlaaja oli suurimmalle osalle helppo nakki. Oikean lajin lisäksi ääniä saivat lapinsirri (4), eskimosirri (2) ja pikkusirri. Kuvan kaltainen säännöllinen suomukuviointi selkäpuolella ei sovi lapin- eikä pikkusirrille, mutta eskimosirrillä eittämättä on samantyyppinen kuviointi. Yhtä oleellista tuntomerkkiä, eli nokkaa ei näy. Eskimosirrin yleisväritys ei ole näin lämpimänsävyinen, ja selkäpuolen kuviointi yleensä vielä kontrastikkaampi. Eskimosirrin silmäkulmanjuova ei ole yhtenäisen leveä ja ohjaksen päälle muodostuu enemmän tai vähemmän selvä valkea laikku. Käsisiiven ulottuma olisi eskimosirrillä myös selvästi pidempi, mikä tekee linnusta pitkulaisen muotoisen. Kuvassa lepäilee nuori kuovisirri (Calidris ferruginea).
Tilanne 1.7.2020: Antero Ahola 10 Mika-Petri Harju 10 Henri Jussila 10 Teppo Lehtola 10 Esko Martikainen 10 Tuomas Syrjä 10 Juho Jolkkonen 9 Elina Lehtinen 9 Pessi Lyyra 9 Tommi Parikka 9 Janne Rahkonen 9 Teemu Fors 8 Juho Hartikka 8 Harri Högmander 8 Henry Laasanen 8 Sami Ylistö 8 Sara Högmander 7 Ari Kahilainen 7 Meri Värtö-Niemi 7 Hannu Eskonen 6 Ulla Sara 6 Olli Sihvola 6 Harri Sopo 6 Ari Sylgren 6 Toni Niskanen 5 Tiina Taivalantti 5 Kimmo Tuikka 5 Pekka Lehtonen 5 Arto Oksanen 4 Tapani Relander 4 Maarit Siitonen 4 Kaisa Marila 4 Kalevi Sulkava 3
Toukokuu
Kuva 7. taisi olla juuri sellainen, kuin arvelin: joko siitä oivalsi heti, mikä lintu on kyseessä, tai sitten tulee oikosulku. Suurin osa määritti lajin oikein, ja oikean vastauksen lisäksi kuvasta tuli mieleen harmaahaikara (3), kattohaikara (1), sinisuohaukka (3) sekä neitokurki (1). Neitokurki liippasi läheltä. Harmaahaikaraan kuvan linnun väritys sopisi muuten, mutta harmaahaikaralla on yksivärisen harmaa pyrstö, kuvan linnulla kärki on tummempi. Harmaahaikaran siipien asento olisi lisäksi kuuppamaisempi, vaikkakin tällaisessa yhdessä otoksessa lentoon lähtevästä linnusta siivet voivat olla missä asennossa tahansa. Harmaahaikaralla ei kuitenkaan erottuisi näin selviä harittajia. Kattohaikara olisi vaaleilta osiltaan räikeän valkoinen. Siiven leveälti tumma takareuna ja pyrstön yli ulottuvat koivet eivät sovi sinisuohaukalle. Neitokurkikysymys on hiukan kinkkisempi, mutta parhaana tuntomerkkinä varmaankin se, että neitokurjelle ei muodostu selkäpuolelle ruskeita höyheniä, kuten kurjelle – ja kuten kuvassa. Lintu on siis kurki (Gus grus). Lajin määritti oikein 25 vastaajaa.
Kuva 8. aiheutti jo enemmän päänvaivaa. Kivelle istahtanut pikkulintu määritettiin kaikissa vastauksissa hyönteissyöjiin kuuluvaksi. Ääniä saivat hernekerttu (9), viitakerttunen (3), harmaasieppo (3), pikkusieppo (4) ja pajulintu (2). Melko mitäänsanomattoman harmaanruskea, alta vaalea hysy, jolla on harmaat jalat ei jätä loppujen lopuksi kovin montaa vaihtoehtoa. Pajulinnun voi sulkea pois jo yleisvärityksen sekä koipien värin perusteella. Hernekertulla pitäisi päälaki ja niska olla selvästi erivärinen (sinertävänharmaa) kuin selkä. Harmaasiepolla on kaikissa puvuissa edes jonkin verran viirutusta, pikkusiepon pyrstö olisi tummempi, ja tässä kuvakulmassa valkeaa pyrstönreunaa luulisi näkyvän edes vähän. Avaintuntomerkit ovat vaaleat tertiaalien kärjet sekä pikkuisen muuta selkäpuolta harmaampi niska. Näillä tuntomerkeillä ja lajiin sopivalla habituksella kuvasta saadaan määritettyä lehtokerttu (Sylvia borin). 10 vastaajaa oli samaa mieltä.
Kisa jatkuu kesäkuun kuvilla. Mennäänkö vaikeampaan suuntaan, sen näkee sitten kuun lopulla. Pikkuhiljaa olisi näin kuitenkin tarkoitus.
Tilanne 1.6.2020: Antero Ahola 8 Mika-Petri Harju 8 Henri Jussila 8 Teppo Lehtola 8 Esko Martikainen 8 Tuomas Syrjä 8 Teemu Fors 7 Harri Högmander 7 Juho Jolkkonen 7 Elina Lehtinen 7 Pessi Lyyra 7 Sami Ylistö 7 Tommi Parikka 7 Janne Rahkonen 7 Hannu Eskonen 6 Juho Hartikka 6 Ari Kahilainen 6 Henry Laasanen 6 Meri Värtö-Niemi 6 Seppo Mertanen 5 Toni Niskanen 5 Tiina Taivalantti 5 Sara Högmander 5 Olli Sihvola 5 Kimmo Tuikka 5 Pekka Lehtonen 4 Arto Oksanen 4 Tapani Relander 4 Maarit Siitonen 4 Kaisa Marila 4 Ulla Sara 4 Harri Sopo 4 Ari Sylgren 4 Juha Rahkonen 2 Kalevi Sulkava 3
HUHTIKUU
Kuvan 5. rastas aiheutti päänvaivaa ja ahdistusta. Mitenkäs ne rastaiden kuvioinnit nyt menikään? Kuusi vastaajaa veikkasi laulurastasta, kolme kulorastasta ja loput vastaukset (23) menivätkin oikein. Laulurastaan nuolenpääkuviot ovat kärki ylöspäin, räkättirastaalla kärki alaspäin, kulorastaalla kuviot taas ovat pyöreämpiä. Laulurastaalla on lisäksi selvästi vähemmän kuvioita alaperässä kuin räkätillä. Pyrstö on vähän turhan pitkä laulurastaalle ja koivet ovat tummat. Näillä tuntomerkeillä kuvan linnun voi tunnistaa räkättirastaaksi (Turdus pilaris).
Kuva 6. hämmensi enemmänkin, ja kuvasta tarjottiin yhteensä kuutta eri lajia: punajalkahaukka (6), sarvipöllö (3), ampuhaukka (2), muuttohaukka (2), haarahaukka (1) plus oikea vastaus (18 kpl). Iltavalossa punertava vatsapuoli lienee saanut ajatukset punajalkahaukkaan. Pyrstön ja selän väritys ja kuviointi eivät kuitenkaan sovi minkään pukuiseen ”vespariin”, kuten ei myöskään ampu-, muutto- tai haarahaukkaan. Siiven kärkikin on turhan pyöreä ja harittajat erottuvat selvästi ollakseen Falco. Ollaan siis Asioiden äärellä. Jos pelkästään lintukirjan tuntomerkkejä noudattaa, menee sormi suuhun jo siinä kohdalla, että ”suopöllön vatsa on valkoinen”. Siinä on a) vaihtelua ja b) valo voi vaikuttaa siihen. Myöskään ”leveälti valkoinen siiven takareuna” ei aina ole niin selvä, ja tästä kuvakulmasta se ei välttämättä edes näy kovin räikeästi. Siiven takareunassa kuitenkin on havaittavissa valkoista. Vatsan viirutus on tosi hienopiirteistä ja ohutta. Paras tuntomerkki tässä kuvassa taitaa olla kuitenkin pyrstö: leveät, selvät tummat poikittaisjuovat. Myös siiven kärki on hahmotettavissa mustaksi. Näillä pienillä yksityiskohdilla tämä pois päin lentävä pullukka on tulkittavissa suopöllöksi (Asio flammeus).
Tilanne 1.5.2020:
Antero Ahola 6
Hannu Eskonen 6
Mika-Petri Harju 6
Harri Högmander 6
Henri Jussila 6
Elina Lehtinen 6
Teppo Lehtola 6
Pessi Lyyra 6
Esko Martikainen 6
Tommi Parikka 6
Janne Rahkonen 6
Tuomas Syrjä 6
Sami Ylistö 6
Teemu Fors 5
Juho Hartikka 5
Juho Jolkkonen
Ari Kahilainen 5
Henry Laasanen 5
Seppo Mertanen 5
Toni Niskanen 5
Tiina Taivalantti 5
Merja Värtö-Niemi 5
Sara Högmander 4
Arto Oksanen 4
Tapani Relander 4
Olli Sihvola 4
Kimmo Tuikka 4
Maarit Siitonen 3
Kalevi Sulkava 3
Ari Sylgren 3
Kaisa Marila 3
Pekka Lehtonen 3
Juha Rahkonen 2
Ulla Sara 3
Harri Sopo 2
Timo Viitala 1
MAALISKUU
Maaliskuun kuvat olivat pikkuisen pahempia, kuin laatija osasi odottaa. Kuvan 3. kyyhky oli enimmäkseen hyvin eli oikein tunnistettu, mutta hajaääniä saivat turkinkyyhky ja kesykyyhky. Pululla, kuten muillakin Columba-suvun kyyhkyillä pyrstön kärki on tumma, ei valkoinen, kuten kuvan kyyhkyllä. Turkinkyyhkyn valkoinen kärki taas on paljon leveämpi, niin, että valkoinen ulottuu pyrstön alapeitinhöyheniin saakka. Myöskään punerrus rinnassa sekä tarkkaan katsoen punainen silmänympärys eivät sovi turkinpululle. Idänturturikyyhkyä ei kukaan ehdottanut, joten ei siitä sen enempää, kuvassa lentää turturikyyhky (Streptopelia turtur). Lajin määritti oikein 31 vastaajaa.
Kuvassa 4. pyllistelevä sirri määritettiin pikkusirriksi kymmenessä vastauksessa. Muita lajeja oikean lisäksi ei ehdotettu. Eri-ikäisistä puvun höyhenistä voidaan päätellä, että kyseessä on vaihtopukuinen nuori kahlaaja. Kokoa on kuvasta vaikea, ellei mahdoton päätellä ilman vertailukohdetta. Pikkusirrin nuoruuspuvun selkä- ja peitinhöyhenet ovat räikeästi ja leveälti valko- tai oranssinruskeareunaisia tehden puvusta ”puhtaan” ja kirkkaan kontrastikkaan. Vaihtuneissa selkäpuolen höyhenissä pikkusirrillä on puhtaamman harmaa sävy ja höyhenen keskustan ruoti on terävästi musta. Pikkusirrillä on selässä myös valkeista höyhenreunuksista muodostuva enemmän tai vähemmän selvä V-kuvio, jota kuvan linnulla ei ole, tai ainakin on heikko ja epäselvä. Sitten kun äkkää, tai ainakin käyttää mielikuvitusta, voi havaita kyljessä aavistuksen verran tummaa kuviointia, joka sopii selkäpuolen ja peitinhöyhenten värin ja kuvioinnin lisäksi erinomaisesti suosirrille (Calidris alpina). Suosirrin määritti 26 vastaajaa.
Tilanne 1.4.2020:
Antero Ahola 4
Hannu Eskonen 4
Mika-Petri Harju 4
Juho Hartikka 4
Sara Högmander 4
Harri Högmander 4
Juho Jolkkonen 4
Henri Jussila 4
Henry Laasanen 4
Elina Lehtinen 4
Teppo Lehtola 4
Pessi Lyyra 4
Esko Martikainen 4
Seppo Mertanen 4
Toni Niskanen 4
Tommi Parikka 4
Janne Rahkonen 4
Tuomas Syrjä 4
Tiina Taivalantti 4
Merja Värtö-Niemi 4
Sami Ylistö 4
Arto Oksanen 3
Tapani Relander 3
Olli Sihvola 3
Maarit Siitonen 3
Kalevi Sulkava 3
Ari Sylgren 3
Kimmo Tuikka 3
Ari Kahilainen 3
Teemu Fors 3
Pekka Kyllönen 3
Kaisa Marila 3
Heikki Hiekkanen 2
Pekka Lehtonen 2
Juha Rahkonen 2
Ulla Sara 2
Harri Sopo 2
Carolin Nedermo 1
Timo Viitala 1
HELMIKUU
Ensimmäinen kierros oli helppo, kuten pitikin olla. Kaikkiaan 37 vastaajaa osallistui helmikuun kierrokselle. Ykköskuva oli hyvin tunnettu. Valkoinen yläperä ja muu yleinen valkoisuus lienee hämännyt muutamaa, sillä kuvasta ehdotettiin tundraurpiaista, urpiaista ja tikleä, kutakin kerran. Mustan-ruskean-valkoinen väritys ja pullea olemus sopivat kuitenkin kaikkein parhaiten pulmuselle (Plectrophenax nivalis). Kuvan 2. kahlaaja oli niin ikään hyvin tunnistettu, vain yksi rantasipiehdotus tuli. Kupeiden täplitys, punertavat jalat, siipijuovat, nokan muoto ja pyrstön kuvio sopivat yhdistelmänä ainoastaan suokukkonaaraalle (Philomachus pugnax), vai lieneekö se nykyään Calidris… Uudet, helpot kuvat 3. ja 4. alla katseltavissa:
Tulokset 1.3.2020:
Antero Ahola 2
Hannu Eskonen 2
Teemu Fors 2
Mika-Petri Harju 2
Juho Hartikka 2
Heikki Hiekkanen 2
Sara Högmander 2
Harri Högmander 2
Juho Jolkkonen 2
Henri Jussila 2
Pekka Kyllönen 2
Henry Laasanen 2
Elina Lehtinen 2
Teppo Lehtola 2
Pekka Lehtonen 2
Pessi Lyyra 2
Kaisa Marila 2
Esko Martikainen 2
Seppo Mertanen 2
Toni Niskanen 2
Arto Oksanen 2
Tommi Parikka 2
Juha Rahkonen 2
Tapani Relander 2
Janne Rahkonen 2
Olli Sihvola 2
Maarit Siitonen 2
Kalevi Sulkava 2
Ari Sylgren 2
Tuomas Syrjä 2
Tiina Taivalantti 2
Kimmo Tuikka 2
Merja Värtö-Niemi 2
Sami Ylistö 2
Ari Kahilainen 1
Carolin Nedermo 1
Ulla Sara 1
Harri Sopo 1
