Pöllöreviirit 2023

Tomi Hakkari

Pöllöreviiritilanne 2.4.2023

Pöllökevät pääsi ottamaan pesintöjen osalta varaslähdön, kun Jyväskylästä löytyi 20.3. lehtopöllön maastopoikanen, ja läheisen pöntön tarkastus osoitti kaikkien poikasten lähteneen jo maastoon. Vaikka rengastajan kannalta tämä oli harmillista, havainto kuitenkin poiki pienen otoksen Jyväskylän keskustan läheisyydessä olevien pönttöjen tarkastuksia, ja ne tuottivat kaksi poikaspesälöytöä lisää. Pöllöjen pesintöjen alkaminen keskellä talvea johtunee suurimmaksi osaksi valosaasteesta, jolloin pöllöt kadottavat tuntuman pesinnän ajoitusta ohjaavasta päivänpituuden muutoksesta. Pöllöille tämä sekoilu tuo enemmän haittaa kuin hyötyä, koska liian aikaiseen pesimiseen harhautuminen johtaa siihen, että poikasvaiheessa ravinnon maksimaalinen kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Toisaalta on muistettava, että valosaastetta on ollut ennenkin, mutta kyseistä talvipesinnän ilmiötä ei ole ennen havaittu Keski-Suomessa. Laukaisevia tekijöitä ovat voineet olla pimeän puutteen lisäksi kelvollinen ravintotilanne ja varsin lauha tammikuu.

Lehtopöllö on ollut muutenkin pöllökevään valopilkku. Se kisasi lajienvälisen järjestyksen pronssitilasta pitkään varpuspöllön kanssa, mutta taipui lopulta neljänneksi sinänsä todella komealla 41 reviirin summalla. Tuollaista määrää ei ole historiassa havaittu kevään tässä vaiheessa muulloin kuin legendaarisena vuonna 2009, tosin silloinkaan havaintoja ei ollut kuin alle 1,5-kertainen määrä tähän vuoteen nähden, kun taas esimerkiksi viirupöllöreviirejä oli havaittu noin nelinkertainen määrä.

Siihen varsinaiset ilonaiheet loppuvatkin. Muiden lajien osalta huutelukevättä voidaan luonnehtia enintään juuri ja juuri keskivertovuodeksi. Jopa viirupöllön kohdalla reviirimäärä laahaa hieman muita nousuvuosia jäljessä ja sama koskee huuhkajaa. Toki on muistettava, että nousuvuosina pöllöt eivät välttämättä huutele paljon, kun ne alkavat vain pesiä, huippuvuosina ja nollavuosina aktiivisesti huutavia parittomia (joko uudisreviiriä perustavia tai parinsa menettäneitä) lintuja on enemmän ja ne tulevat todennäköisemmin havaituksi. Siten pöllökevään laatua kokonaisuutena ei voi päätellä yksistään huutelureviirien perusteella. Tilanne voi siis paikkalintupöllöillä olla myös poikkeuksellisen hyvä ja se on sitä ehkäpä todennäköisemmin kuin että reviirimäärä viittaisi kantojen taantumiseen. Helmipöllö on kylläkin todellinen huolenaihe, sillä tällaisia alle sadan reviirin summia havaitaan yleensä vain katovuosina – silloinkin havaintoja kertyy jonkin verran lähinnä siksi, että myyräkannat eivät ole juuri koskaan kuopassa yhtä aikaa kaikkialla. Mutta vielä kymmenkunta vuotta sitten nousuvuoden reviirimäärä oli tässä vaiheessa kevättä yleensä 200-300 reviirin tasolla. Kahden viime nousuvuoden ilmiö on ollut helmipöllön reviirimäärän juuttuminen sadan tuntumaan.

Kevään mittaan on selvinnyt, että Jämsän pöllötilanne on hyvä, ehkä Kuhmoisten tyhjyys johtuu enemmän havainnoinnin puutteesta kuin siitä, että ero Jämsään olisi näin räikeä. Toinen selvästi keskitasosta edukseen poikkeava alue on Äänekosken – Saarijärven seutu. Myös Pihtiputaalla on ollut etenkin länsiosissa vilkasta pöllöelämää. On todennäköistä, että myös Konneveden, Laukaan ja Toivakan tilanne on kohtalaisen hyvä. Hankasalmi, Joutsan seutu, Jyväskylän eteläosa ja Muurame ovat suuria mysteerejä, sillä perinteisillä hyvillä pöllömailla on havaintoja kertynyt pitkin kevättä nihkeästi, ja tämä tuskin johtuu siitä, että pöllöretkillä ei olisi käyty. Toisaalta jonkinlaisia ilahduttavia havaintoryppäitä on ilmoitettu, lisäksi on havaittu joitakin lapinpöllöjä, jopa äänessä. Paikoittain havaintoja on alkanut tihkua vasta aivan viime aikoina, kuten Petäjävedellä, joten ehkä pöllönääntä on vielä kuultavissa (lähinnä muiden kuin lehto- ja viirupöllön sekä huuhkajan osalta) kohtalaisesti huhtikuunkin puolella. Viitasaari, Kannonkoski, Saarijärven länsiosa, Uurainen ja Jämsän pohjois- ja länsiosa ovat puolestaan alueita, joilta pöllöhavaintoja ei kummemmin ilmoiteta minään vuonna. Näillä seuduilla karttojen tyhjyys selittyy ilmeisesti ainakin osittain havainnoinnin puutteella, mutta niukkuus voi tietysti olla todellistakin.

Pöllöreviiritilanne 16.3.2023

Kevään neljäs jakso katkeaa 15.-16.3. välisen yön jälkeen. Vaikka seuraavankin yön runsas havaintoaineisto olisi tähän tarkasteluun napattu mukaan, ei silti pääsisi hehkuttamaan kummoisista pöllöpaljouksista. Kuun alussa oli pöllöjen aktiivisuudessa kunnon sykäys, sitten tuli kova pakkasjakso ja huutelu hyytyi. Toki havaintoja on lähes kaiken aikaa tihkunut sieltä täältä. 200 reviirin puhkeaminen juuri ennen kuun puoliväliä ei ole kuitenkaan tässä vaiheessa kevättä erityisen riemastuttavia tunteita herättävä tapahtuma.

Lehtopöllön reviirimäärän asettumista ylärekisteriin on toisteltu pitkin huutelukautta ja sama vaikutelma säilyy edelleen: ainoat tämän vuosituhannen paremmat vuodet osuvat toistaiseksi viime vuoteen sekä vuoteen 2009, jolloin kaikki oli suurta ja hienoa. Muiden lajien osalta ollaan pariin edelliseen nousuvuoteen 2020 ja 2017 nähden pääosin raskaasti jäljessä, mutta sitä edelliset kaksi nousuvuotta 2014 ja 2011 olivat varsin nihkeitä huutelun suhteen niin ikään. Toki niinäkin vuosina helmipöllöjä oli kuultu tässä vaiheessa vuotta moninkertainen määrä.

Kevään eteneminen on sikäli jo pitkällä, että viirupöllötkin alkavat munia todennäköisesti jo viikon sisällä ja mahdollisuudet kuulla merkittäviä määriä viiruja laskevat kaiken aikaa. Helmipöllöjen osalta toivoisi vielä jotain pulssia, joka saattaisi antaa toivoa, että kyse on myös huuteluhalun eikä ainoastaan lintujen puutteesta.

Lupailut tiettyjen alueiden reippaista pöllömääristä odottavat yhä lunastusta. Vaikka on ennenkin nähty, että nousuvuosina huutelu voi jäädä yllättävänkin vähiin (pariutuminen tapahtuu nopeasti tai se on tapahtunut jo syksyllä), voi vaikkapa Leivonmäen seudun, Jyväskylän etelä- ja lounaispuolen sekä Petäjäveden tyhjyyttä vähän jo ihmetellä. Ja siitä pääseekin luontevasti huolestumaan, että onko näillä hyväksi oletetuilla alueilla sittenkin osia, joilla ravintovarat ovat vähissä. Pihtiputaalla myyriä vaikuttaisi sen sijaan olevan edelleen ja paremmin kuin oli odotettavissa.

Pöllöreviiritilanne 2.3.2023

Reviirimäärä ei helmikuun loppupuolella sentään nelinkertaistunut, mutta yli kaksinkertaistui kuitenkin. Jaksolla oli joitakin tyyniä varsin kylmiä öitä, jolloin metsät olivat vielä lähes täysin hiljaisia, mutta aivan helmi-maaliskuun vaihteessa näyttää jonkinlaista piristymistä tapahtuneen. Reviiritäppiä on ilmestynyt muuta aluetta ripeämmin Jämsän ja Laukaan suunnalle. Samoin Saarijärven tilanne vaikuttaa hyvälle, ja on todella yllättävää, että siellä on kuultu lehtopöllöjä enemmän kuin missään muualla – osin tämä johtuu siitä, että taajamalehtopöllöjen huuteluinto Jyväskylän seudulla on ollut tänä vuonna normaalia laimeampi. Koska helmipöllöjä on kuultu harvakseltaan koko toimialueen pituudelta, varmasti kohtalaisia kuuntelutuloksia on luvassa hyvin suuressa osassa tonttia. Jyväskylän länsipuoliset alueet ovat toistaiseksi yllättävän hiljaisia, mutta eiköhän tilanne muutu lähiaikoina.

Vaikka helmipöllöjä on siellä täällä äännellytkin, ei lajin tilanne välttämättä näidenkään seurantatulosten valossa kovin riemastuttava ole. Vastaavina nousuvuosina 2014 ja sitä ennen helmipöllön reviirimäärä kaikista kuulluista oli tässä vaiheessa vuotta 45:n ja jopa 75 prosentin välillä, viimeisenä kahtena nousuvuonna se on jäänyt 20-25 prosentin tietämiin. Toki tuo voisi johtua myös siitä, että vähintään jotkut muut lajit ovat runsastuneet vietävästi, mutta kyllä vähintään osaselityksenä lienee se, että helmipöllökanta hiipuu.

Yksi pienimuotoinen kevään ilmiö, joka ei vielä näy reviirikartoilla, on lapinpöllöjen runsas esiintyminen. Näköhavaintoja on tehty ainakin Jämsässä (2), Jyväskylässä, Laukaassa, Pihtiputaalla, Toivakassa (2) ja Äänekoskella, näistä yksi on ollut toistaiseksi äänessä. Uskoisin, että havainnot viittaavat ennemminkin reviireihin kuin nälkiintyneisiin lintuihin, vaikka jotkut ovatkin olleet todella pelottomia.

Pöllöreviiritilanne 15.2.2023

Helmikuun alkupuoli piristi hieman pöllökevättä, mutta suurempaa kiihdytystä ei vielä kuultu. Osin jakson havainnointia sotkivat tuuliset olosuhteet, mutta muutama aivan kelvollinenkin kuunteluilta sekaan mahtui. Helmipöllöjä näyttää olevan soidinvireessä eri puolilla, mikä on aina lupaavaa. Yksittäiset havainnot myyrien jälkihavainnoista viittaavat siihen, että pöllönruokaa on tarjolla runsaasti ainakin Jyväskylän ja Äänekosken seuduilla. Ns. myyräpöllöjä on havaittu äänessä Luhangasta Pihtiputaalle, joten hyvin heikkojen alueiden kattavuus saattaa tänä keväänä jäädä pieneksi. Tiheydet ovat toistaiseksi toki olemattomia, mutta tulevat muuttumaan. Suosituksi pöllöretkeilymaastoksi vakiintunut Jyväskylän lounaispuoli oli viime keväänä lähes hipihiljaista maastoa, mutta tänä vuonna tilanne on mitä todennäköisimmin aivan toinen. Retkiä suunnitellessa kannattaa myös vilkuilla atlaskarttaa, tyhjiä ruutuja on tavallistenkin lajien kohdalla vielä runsaasti. Pöllötilanne vaihtelee alueittain ja vuosittain – tämä kevät lienee atlasjaksosta kaikkein paras mahdollinen aineiston keräämiseen.

Pöllöreviiritilanne 1.2.2023

Helmikuun alussa on tapana tarkastaa, onko pöllöviisari värähtänyt jo sen verran, että olisi mielekästä tehdä huutelukevään ensimmäistä yhteenvetoa. Aina näin ei ole, mutta nyt varsinkin lehtopöllöt ovat viritelleet äänijänteitään jo keskivertoa useammalla paikalla ajankohtaan nähden.

Myyräsyklissä toistuu yleensä kolmen vuoden välein nousuvuosi, jolloin pöllöjen ravinnon määrä runsastuu pitkin pesimäkautta. Normaalin kaavan toistuessa, maastohavaintojen perusteella sekä Luonnonvarakeskuksen myyrätiedotuksenkin mukaan tällainen vuosi on hyvin laajalti Keski-Suomessa meneillään. Välttämättä tämä ei tarkoita posketonta huutelukonserttia, sillä varsinkin paikkapöllöt pariutuvat usein jo syksyllä (viime syksynä itse asiassa oli varsin hyvätasoinen syyssoidin), ja kun talvikuolleisuus jää alhaiseksi, puolison menetyksestä ei tarvitse keväällä useimmiten kovasti kuuluttaa. Mutta siinä uskossa voidaan elää, että pöllöillä on ainakin pesimähaluja.

Pöllöjen reviirimäärät kunnittain 2.4.2023:

Pöllöjen reviirimäärät verrattuna muihin vuosiin vastaavana ajankohtana. Muita nousuvuosia taulukossa ovat 2020, 2017, ja 2008. Valitettavasti vuosista 2014 ja 2011 ei ole tästä kevään vaiheesta vertailuaineistoa. Vertailussa on mukana myös kaikkien aikojen pöllökevät 2009:

Pöllöreviirit kartalla. Huuhkajareviirejä ei esitetä kartalla suojelusyistä ja lapinpöllöpisteetkin on samasta syystä siirretty todellisilta paikoiltaan 0-2 km. Alimpana on kartta, jossa esitetään reviiripaikat vain lajeista, joiden esiintyminen viestii hyvistä myyräkannoista: