Toimintakertomus vuodelta 1986

1. Yleistä

Vuosi 1986 oli yhdistyksen kahdestoista toimintavuosi. Toimintaa kuluneena vuonna on leimannut monipuolisuus. Näkyvimpänä tapahtumana oli eittämättä kesällä yhdessä LYL:n ja SLY:n kanssa järjestetty valtakunnallinen Linnut 1986 -kongressi, jossa yhdistyksemme kunnostautui järjestelyissä ja sai huomiota osakseen metsojen soidinpaikkatutkimuksesta. Yleiseurooppalainen lintuatlas pyörähti käyntiin viiden vuoden tauon jälkeen. Ensimmäinen laskentakausi onnistui alueellamme hyvin.

Toimintaa on edelleen laajennettu maakuntaan päin. Erityisesti toimintaa on suunnattu alle 15-vuotiaisiin ja tässä ollaankin onnistuttu mm. Jyväskylän maalaiskunnassa ja Jämsässä.

Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 284 eli nousua edelliseen vuoteen on 26 jäsentä. Uusia jäseniä saatiin 62 ja eronneita oli 36. Eniten jäseniä oli Jyväskylässä 80, Jyväskylän maalaiskunnassa 40 ja Jämsässä 19.<(p>

2. Toimihenkilöt
Yhdistyksen puheenjohtajana toimi ensimmäistä kautta Esko Martikainen, varapuheenjohtajana Pekka Koski, sihteerinä ja arkistonhoitajana Hannu Koivisto, taloudenhoitajana Harri Högmander, jäseninä Tapio Koistinaho, Ari Pirkkalainen ja Harri Hakkarainen.

Keski-Suomen Linnut -lehden toimituskunnan muodostivat vt. toimittaja Harri Hakkarainen, Markku Kuitunen, Tapio Koistinaho, Pentti Valkeajärvi, Timo-Heikki Varis ja Petri Kuhno.

Havaintotoimikuntaan ja ARK:hon kuuluivat: Aarno Liimatainen, Jukka Virtanen, Esko Martikainen, Pekka Kyllönen, Harri Hakkarainen, Ari Pirkkalainen, Harri Högmander ja Mika Nieminen.

LYL-aluevastaavana toimi Jukka Virtanen, petovastaavana Pasi Honkalahti, linnustonsuojeluvastaavana Seppo J. Ojala ja tiedotusvastaavana Antti Lammi. LYL:n projektivastaavana oli Jukka Virtanen. Kirjamyynnin hoiti Ari Pirkkalainen ja jäsenretkien ylläpidon Hannu Koivisto. Atlasvastaavina toimivat Lauri Kahanpää, Kalevi Hyytiä ja Hannu Koivisto.

3. Kokoukset, tilaisuudet
Kevätkokous pidettiin 20.4. Jyväskylän seudun Osuuspankissa. Kokouksen jälkeen Antti Leinonen esitti diaohjelman. Paikalla oli 150 osanottajaa. Pankki järjesti tarjoilun. Samassa yhteydessä avattiin pankin tiloissa yhdistyksen valokuvanäyttely.

Syyskokous pidettiin 20.11. Jyväskylän kaupunginkirjastossa, paikalla oli 40 osanottajaa. Dick Forsman esitti dioja Israelin pedoista. Lasse J. Laine kävi yliopistolla 9.5. kertomassa Mongolian luonnosta.

Lintuharrastusiltoja pidettiin Suolahdessa, Sumiaisissa, Konnevedellä, Äänekoskella, Lievestuoreella, Jämsässä ja Jyväskylässä. Eniten osanottajia, 57, keräsi Jyväskylän pöllöilta, jonka yhteydessä osallistui kuunteluretkeen neljä autokuntaa.

Kari Oittinen piti esityksen Suolahden kansanopistolla talvi- ja petolinnuista ja paikalla oli 70 opistolaista. Esko kävi kertomassa pöntöistä LC-Lohikosken tilaisuudessa, jossa oli 30 osanottajaa.

Hallitus kokoontui toimintakaudella 9 kertaa. Atlasvastaavilla oli kaksi yhteispalaveria.

4. Retket
Atlas toi mukanaan uutta intoa retkiin, joita kukin teki omille atlasruuduille, mutta myös ohjattuja atlasretkiä järjestettiin. Näistä Lappiin Inarinjärvelle 14 laskijan voimin tehty retki tuotti 33 laskettua ruutua parin viikon aikana. Uuraisten suuntaan tehtiin atlasretki viikonloppumatkana 5 laskijan voimin.

Kevätretki suuntautui Hankoniemelle 3.-4.5. jossa mukana oli 25 henkeä. Jyväskylässä tehtiin kevätmuuton aikaan pari sunnuntairetkeä, joissa oli yhteensä 15 osanottajaa.

5. Tiedottaminen
Keski-Suomen Linnut -lehden ulkoasua ja sisältöä on pyritty edelleen parantamaan. Lehti on ilmestynyt ajallaan. Lehteä julkaistiin edelleen neljä numeroa kokonaissivumäärän ollessa 132. Lehden painosmäärä oli 600. Lintulehtipaketin mukana lehteä tilattiin 149 vuosikertaa. Jäsentiedote lähetettiin kerran.

Lehdistölle suunnattuja tiedotteita tehtiin kymmenen. Talvilintulaskennoista oli juttu 30.1. Koillis-Hämeessä, pöllöistä oli 25.3. KSML:ssa ja 19.3. K-Hämeessä, kevätmuutosta kirjoiteltiin 13.4. ja 30.5. Linnut 1986 -kongressi oli esillä 7.8. Suur-Jyväskylän lehdessä ja 8.8. KSML:ssa. Metson soidinpaikoista oli artikkeli 10.8. Joutsenesta, kaakkurista ja tervapääskyistä oli vetoomukset havaintojen saamiseksi KSML:ssa.

Myös sähköisiä viestimiä käytettiin hyväksi. Jyväskylän paikallisradioissa käytiin useita kertoja. Lisäksi tiedottajamme osallistui YLE:n järjestöradiokurssille.

6. Havainnointi, tutkimukset
Havaintojen keräämistä jatkettiin aiemmassa laajuudessa. Havainnot julkaistiin vuosikatsauksena jäsenlehdessä. Tutkimusten tulokset kuitenkin tehtiin erilliskatsauksina.

Euroatlas käynnistyi alueellamme hyvin. Osallistujia ensimmäisenä laskentavuotena oli 60 ja havaintoja saatiin 88 ruudusta (63 %).

Omista harrastajatutkimuksista koskikarat, huuhkaja ja pedot kiinnostivat eniten jäseniä. Karaprojektissa oli neljäntenä laskentavuonna mukana 65 osanottajaa ja jo kahdeksatta vuotta jatkuneessa huuhkajaselvityksessä kallioilla kierteli 66 innokasta. Metson soidinpaikkoja käsittävän tutkimuksen tulos antoi uutta tietoa metsojen soidinbiotoopeista ja metsähakkuiden vaikutuksesta soidinkäyttäytymiseen.

Vuoden aikana tehtiin kaksi linnustoselvitystä. Viitasaaren Heinä-Suvannon linnusto selvitettiin K-S vesipiirin toimesta. Seutukaavaliiton rahoittamana selvitettiin Joutsan Keskisenlammen linnusto. Molemmista tutkimuksista on julkaistu raportti.

Syksyn myöhäiset tervapääskyt kiinnostivat suurta yleisöä, jolta saatiinkin useita mielenkiintoisia havaintoja.

7. Koulutus
Ohjatuilla retkillä on uusia jäseniä opastettu havaintojen teossa, linnustonsuojelukysymyksissä, välineiden hankinnassa ja retkikohteiden valinnassa. Lintuharrastusillat ovat rakentuneet teemalajien ympärille ja niiden tehtävä on ollut syventävän tiedon antaminen.

Jyväskylän maalaiskunnan Jokivarren koululla järjestettiin Seppo Kuoppalan organisoima lintuharrastuspäivä, jossa mukana olivat koulun oppilaat.

Jämsässä on kokeiltu pienryhmätoimintaa nuorten saamiseksi mukaan lintuharrastuksen pariin kahdessa kerhossa, joista toinen on TJS-opintokeskuksen alainen. Mukana kerhoissa on ollut n. 30 ala- ja yläasteen oppilasta ja neljä ryhmien ohjaajaa. Toiminta on koostunut kerhoilloista, pönttötalkoista ja pöntötysretkistä, saunailloista, kararetkistä ja myyjäisistä.

8. Linnustonsuojelu
Yhdistys on antanut pyynnöstä lausuntoja viranomaisille toimialaan liittyvistä asioista. näistä tärkeimpiä ovat melontareitin varrelle jäävän Joutsan Keskisenlammen linnustoselvitys ja Viitasaaren Heinä-Suvannon linnuston nykytilan kartoitus. Yhdistyksestä oli edustaja mukana Ympäristöministeriön laatimaa lintujen arvoluetteloa tekemässä. Jäsenille on välitetty talviruokintaan 3000 kg linnunruokaa. Pöllönpönttöjä tehtiin ja vietiin maastoon 170 kpl lähinnä Äänekosken ja Jämsän suunnilla. Kotkille on pidetty haaskaa talvella.

9. Talous
Jäsenmaksut olivat 35 mk ja opiskelijoilta 25 mk. Merkittäviä lisätuloja saatiin auringonkukansiementen myynnillä, Linnut 1986 -kongressin tuloilla ja lintulehtipaketista saaduilla tilausmaksuilla. Yhdistys sai vuoden aikana uuden merkin, jolla varustettuja paitoja, tarroja ja hihamerkkejä tehtiin myyntiin. Myös mainostulot lisääntyivät jonkin verran. yhdistys on saanut vuoden aikana useita lahjoituksia. Yrjö Repo lahjoitti käyttöömme Inarinjärven atlasreissulla hyväksi todetun perämoottorin. LC-Lohikoski lahjoitti toimintaan 300 mk. Erilaisten pönttöjen tekoa varten Jämsässä saatiin huomattava määrä lautoja Martti Hartukselta.

10. Muu toiminta
Yhdistys on pitänyt yhteyttä paikallisiin luonnonsuojelujärjestöihin, muihin lintuyhdistyksiin ja eri yhteisöihin. Linnut 1986 -kongressissa yhdistys piti kaksi esitelmää: Kari Oittinen huuhkajista ja Pentti Valkeajärvi metson soidinpaikoista. Lisäksi esillä oli puukiipijäposteri. SLY:n kanalintusymposiossa pidettiin esitelmä. LYL:n syyskokouksessa oli paikalla 3 edustajaa. Yhdistyksen uuden merkin saamiseksi järjestimme kutsukilpailun, jonka voitti Veli-Pekka Viklund Oulusta.

11. Lopuksi
Toimintamme on ollut monipuolista, jäsenmäärä on kääntynyt nousuun, jäsenlehteen on saatu riittävästi juttuja ja ilmestymisaikataulukin on pitänyt. Kokouksiinkin tulevien ihmisten määrä on ilahduttavasti kasvanut. Uusia kasvojakin ja heidän myötä uusia ideoita on saatu toiminnan kehittämiseen ja eteenpäin viemiseen. Mutta tavallisen rivimiehen ja – naisen mielipide toiminnasta kuuluu harvoin päättävien korviin. Uudet ideat ovat kovasti tervetulleita, jotta toimintamme vastaisi entistä paremmin jäsenten odotuksia.

Toiminta vaatii varoja. Jäsenmaksutulot peittävät menoista alle puolet. Niinpä tuottoisien tulonlähteiden etsiminen on ollut hallituksen keskeisiä tehtäviä ja kuluneena vuonna olemme niissä onnistuneetkin.

Jäsenistön rakenne on edelleen poikavoittoinen ja keski-ikäkin on korkea – yli 30 vuotta jo useamman vuoden ajan. Mutta nuorissa on lintuharrastuksenkin tulevaisuus. Työ nuorten jäsenten saamiseksi onkin toiminnan jatkuvuutta ajatellen ensiarvoisen tärkeää.

Kokonaisuutena vuoden 1986 toimintasuunnitelma on toteutunut hyvin.