 |
Jyväskylän lintuatlas 2005-2006
|
 |
|
|
Jyväskylän lintuatlas 2005-2006
|
|
| 1 | EPÄTODENNÄKÖINEN PESINTÄ | Laji paikalla pesimäaikana, ei todennäköisesti pesi. Satunnaishavainnot. |
|---|---|---|
| 2 | MAHDOLLINEN PESINTÄ | Yksittäishavainto lajista tyypillisessä pesimäympäristössä, pesintä mahdollinen. |
| 3 | MAHDOLLINEN PESINTÄ | Koiras ja naaras kerran sopivassa pesimäympäristössä, pesintä mahdollinen. |
| 4 | TODENNÄKÖINEN PESINTÄ | Samalla paikalla koiras eri päivinä (pysyvä reviiri). |
| 5 | TODENNÄKÖINEN PESINTÄ | Samalla paikalla naaras tai pari eri päivinä (pysyvä reviiri), tai lintu käy useasti todennäköisellä pesäpaikalla. |
| 6 | TODENNÄKÖINEN PESINTÄ | Lintu tai lintupari rakentamassa pesää, varoittelemassa, näyttelemässä siipirikkoa, hyökkäilemässä. Pesä, jossa samanvuotista rakennusmateriaalia tai ravintojätettä. |
| 7 | VARMA PESINTÄ | Epäsuora todiste pesinnästä: samana vuonna käytetty pesä, emo meni pesään tai lähti pesästä, juuri lentokykyiset poikaset tai untuvikot, emo kantoi ruokaa poikasille tai kuljetti poikasten ulosteita, pesässä hautova emo. |
| 8 | VARMA PESINTÄ | Suora todiste pesinnästä: poikaset ääntelevät pesässä, pesä, jossa munia, untuvikot tai juuri lentokykyiset poikaset. |
Seuraavin esimerkein osallistujia opastettiin atlasretkillä todennäköisesti eteen tulevista havaintotilanteista ja havaintojen tulkinnasta niissä.
Lintuatlaksessa olennaista on linnun tai mieluummin pesän sijainti, ei havainnoijan. Jos itse tarkkailet lintuja ruudussa X, mutta lintu oleskelee ruudussa Y, merkitään laji ruudun Y pesimälajistoon.
Jos kuulet kaukana huutelevan pöllön, niin koeta äänen voimakkuuden ja tarkan tulosuunnan sekä kartan ja paikallistuntemuksesi avulla selvittää, missä ruudussa pöllö huutelee. Pyri kuuntelemaan pöllöä useammasta eri suunnasta, jolloin huhuilijan sijainti on helpompi paikantaa. Jos et kuitenkaan ole aivan varma pöllön sijainnista, älä ilmoita havaintoa atlakseen. Havainnon voi ilmoittaa normaalina havaintona Tiira-havaintojärjestelmään.
Jos näet saalista kantavan haukan, niin koeta linnun lentoreitin ja -korkeuden sekä kartan ja paikallistuntemuksesi avulla arvioida, missä ruudussa haukan pesä voisi sijaita. Jos et ole aivan varma pesän sijainnista, älä ilmoita havaintoa atlakseen. Petolintujen reviirit ovat yleensä laajoja ja saalistusmatkat pitkiä.
Monet lintulajit perustavat talveksi itselleen reviirin, jolla ne voivat käyttäytyä samalla tavoin kuin pesimäaikaisella reviirillään. Pesimäajan tullen linnut siirtyvät kuitenkin talvireviiriltä kauempana sijaitsevalle kesäreviirille pesimään. Esimerkiksi varpuspöllöllä ja harmaapäätikalla on selvä talvireviiri, jolla havaittua lintua ei ilmoiteta atlakseen. Ole siis tarkkana kevättalvisten reviirihavaintojen suhteen, ja ilmoita havainto vain, jos lintu mielestäsi on selvästi kyseisellä alueella pesivä.
Jotkut lajit saattavat käyttäytyä pesivän oloisesti varsinaisen pesimäalueensa ulkopuolella, vaikkapa levähtäessään muuttomatkalla, joka voi jatkua jopa toukokuun loppuun asti. Jos havaitset epätodennäköisen pesimälajin käyttäytyvän pesivän oloisesti, seuraa sitä erityisen tarkasti ja varmista, onko kyseessä todella aito pesijä vai ei.
Pääsääntöisesti lähtökohta on se, että harvinaisuudet ovat satunnaishavaintoja ja uudesta pesimälajista ilmoitetaan aina suoraan ylläpitäjälle. Jyväskylän Atlaksen lajilistassa ja ilmoituslomakkeella ovat mukana lajit, jotka ovat pesineet tai voivat pesiä Jyväskylässä.
Kirjoittaja: atlastyöryhmä