 |
Jyväskylän lintuatlas 2005-2006
|
 |
|
|
Jyväskylän lintuatlas 2005-2006
|
|
Lajista tehtiin pesimähavaintoja (indeksit 2-8) yhteeensä 4 ruudusta.
Lajin havaitsi 4 kartoittajaa.
 | Varmat pesinnät | 1 |
 | Todennäköiset pesinnät | 2 |
 | Mahdolliset pesinnät | 1 |
 | Muut havainnot | 0 |
Helmipöllö viihtyy parhaiten melko pienipiirteisten peltojen, hakkuuaukkojen ja soiden sävyttämässä metsämaastossa. Laji pesii vanhassa palokärjen kolossa tai pöntössä. Helmipöllö voi pesiä taajamien reuna-alueillakin, jos pikkujyrsijöitä ja sopiva pesäkolo on tarjolla.
Helmipöllö on Suomen runsaimpia pöllöjä, mutta pesimäkanta vaihtelee rajusti vallitsevan myyrätilanteen mukaan. Myös Keski-Suomessa helmipöllöjä löydetään runsaina myyrävuosina muita pöllöjä enemmän, ja kanta kipuaa tällöin ainakin toiselle tuhannelle. Jyväskylän lintuatlaskartoituksen vuosille osui myyrien runsaushuippu, ja Köhniöllä todettiin pesintä. Lisäksi havaittiin muutamia huutelupaikkoja. Aiemmilta vuosilta on säännöllisiä reviirihavaintoja suotuisilta myyrävuosilta etenkin Mustankorkean ympäristöstä. Todennäköisesti reviirejä olisi löydettävissä kaikilta kaupungin metsäisiltä reuna-alueilta. Huonoimpina ravintovuosina laji tuskin pesii Jyväskylässä lainkaan.
Helmipöllön suosiman biotoopin laatu pysynee jatkossa ennallaan kaupungin rakentamattomilla laita-alueilla, tosin sekä vanhoja metsiköitä että heinittyneitä pienialaisia hakkuita voisi olla lajin menestymiseksi enemmän. Runsaampien jättöpuiden tarjoamat pesäkolot ja pöntötys lisännevät lähitulevaisuudessa pesäpaikkojen määrää. Koska laji ei ole erityisen arka, niin metsäalueiden lisääntyvä virkistyskäyttöpaine tuskin myöskään lisää ongelmia. Kuitenkin taajama-alueen leviäminen sopiviin pesimäympäristöihin kaventaa väistämättä mahdollista parimäärää.
0—5—10 paria
Kartta kertoo lajin levinneisyyden vuosien 1995-98 lintuatlaksessa.
Lajin atlassivulta löydät lisää karttoja lajin esiintymisestä Keski-Suomessa.