Lajista tehtiin pesimähavaintoja (indeksit 2-8) yhteeensä 4 ruudusta.
Lajin havaitsi 4 kartoittajaa.
![]() | Varmat pesinnät | 1 |
![]() | Todennäköiset pesinnät | 0 |
![]() | Mahdolliset pesinnät | 3 |
![]() | Muut havainnot | 0 |
Varpuspöllö viihtyy kuusikoissa ja on osoittautunut aiempaa luultua tavallisemmaksi pesijäksi valtakunnallisesti ja myös Keski-Suomessa. Todennäköisesti varpuspöllö on myös todellisuudessa runsastunut. Laji tarvitsee vain pienen reviirin, jolla se hyödyntää tehokkaasti pikkujyrsijöitä ja –lintuja.
Varpuspöllöä havaittiin atlaksessa hyvin niukasti ja tällä perusteella Jyväskylän pesimäkanta lieneekin varsin pieni. Reviirikartoitukset vaativat kuitenkin kevättalvista hämärähetkiin ajoittuvaa täsmäretkeilyä, joten niukka havaintomäärä ei kertone koko totuutta. Ainoa pesälöytö sijoittuu Aittovuoreen, toinen reviiri paikannettiin Taka-Keljosta Sallaajärven luonnonsuojelualueen tienoilta. Todellisuudessa reviirejä lienee tasaisen harvakseltaan kaupungin metsäisissä reunaosissa. Kanta vaihtelee hieman myyrätilanteen mukaan.
Varpuspöllön kannalta tulevaisuus on sikäli turvattu, että lajin vaatimukset ovat vähäiset eivätkä reviirit tule katoamaan vanhojen metsien vähenemisen tahtia. Laji pesii mielellään varsin nuorissakin metsissä, kunhan kelvollinen tikankolo tai paksuseinäinen pönttö on tarjolla. Laajeneva asutus lisännee myös talvilintukantoja jatkossa, mikä helpottaa usein vaikeuksia tuottavaa talvista ravinnonsaantia.
5—8—10 paria
Kartta kertoo lajin levinneisyyden vuosien 1995-98 lintuatlaksessa.
Lajin atlassivulta löydät lisää karttoja lajin esiintymisestä Keski-Suomessa.