 |
Jyväskylän lintuatlas 2005-2006
|
 |
|
|
Jyväskylän lintuatlas 2005-2006
|
|
Lajista tehtiin pesimähavaintoja (indeksit 2-8) yhteeensä 2 ruudusta.
Lajin havaitsi 6 kartoittajaa.
 | Varmat pesinnät | 1 |
 | Todennäköiset pesinnät | 0 |
 | Mahdolliset pesinnät | 1 |
 | Muut havainnot | 7 |
Selkälokki suosii suuria järviä ja selkävesiä, mutta myös rauhallisilla pikkujärvillä pesii yksittäispareja. Laji on luokiteltu vaarantuneeksi erityisesti rannikkoalueiden selvän taantumisen vuoksi. Sisävesillä kanta on sinnitellyt paremmin. Keski-Suomen vahvimmat koloniat ovat parinkymmenen parin suuruisia ja ne pesivät Keski-Päijänteellä.
Mustankorkean jäteasemalla käy pesimäaikaan selkälokkeja ruokailemassa varsin laajalta alueelta, lukurengashavaintojen perusteella Keski-Päijänteeltä saakka. Jyväskylän ainoat pesinnät varmistuivat Päijänteen rantakiviltä Muuratsalossa. Pohjois-Päijänteen luodot eivät ole kovin hyviä pesimäpaikkoja verraten suuren häiriön vuoksi.
Selkälokin kanta on melko vakaa, mutta häiriön vuoksi pesimätulos voi jäädä heikoksi. Häiriö on lajin menestystä selviten haittaava tekijä Jyväskylässä, ja tämä ongelma ei varmasti tule tulevaisuudessa pienenemään. Todennäköisesti selkälokki kuitenkin säilyy Jyväskylän pesimälajistossa rauhallisimmissa kolkissa pesivien yksittäisparien voimin.
2—5—10 paria
Kartta kertoo lajin levinneisyyden vuosien 1995-98 lintuatlaksessa.
Lajin atlassivulta löydät lisää karttoja lajin esiintymisestä Keski-Suomessa.