 |
Jyväskylän lintuatlas 2005-2006
|
 |
|
|
Jyväskylän lintuatlas 2005-2006
|
|
Lajista tehtiin pesimähavaintoja (indeksit 2-8) yhteeensä 3 ruudusta.
Lajin havaitsi 4 kartoittajaa.
 | Varmat pesinnät | 1 |
 | Todennäköiset pesinnät | 0 |
 | Mahdolliset pesinnät | 2 |
 | Muut havainnot | 1 |
Mehiläishaukan pesintä on vaikea todeta, sillä linnut ovat hyvin piilottelevia. Pesä sijaitsee yleensä varsin rauhallisessa vankassa ja reheväpohjaisessa metsässä, mutta voi olla muihin suuriin päiväpetolintuihin nähden lähempänä asutusta. Mehiläishaukka syö alkukesästä monenlaista pieneläintä sammakkoeläimistä linnunpoikasiin ja loppukesästä ampiaisen toukkia. Näiden saatavuus sekä sopivan pesimämetsikön löytyminen ratkaisevat ympäristön kelpoisuuden lajin kannalta. Keski-Suomen pesimäkanta on muutamia satoja pareja.
Jyväskylän atlaksessa löytyi kaupungin länsilaidalta yksi asuttu pesä, mutta muutamia reviirejä voi olla jäänyt huomaamatta. Erityisen mielenkiintoinen on Tourujoen laaksossa kerjännyt maastopoikue, koska lähimmän kahden kilometrin säteellä ei ole lainkaan sopivaa pesimäympäristöä. Vanhoja reviirihavaintoja on tehty myös Laajavuoren alueelta.
Mehiläishaukkaa kohtaavat samat ongelmat kuin muitakin suuria päiväpetolintuja, vaikka laji sietääkin hiiri- ja kanahaukkaa hieman paremmin häiriötä.
1—3—5 paria
Kartta kertoo lajin levinneisyyden vuosien 1995-98 lintuatlaksessa.
Lajin atlassivulta löydät lisää karttoja lajin esiintymisestä Keski-Suomessa.