Lajista tehtiin pesimähavaintoja (indeksit 2-8) yhteeensä 27 ruudusta.
Lajin havaitsi 10 kartoittajaa.
![]() | Varmat pesinnät | 1 |
![]() | Todennäköiset pesinnät | 7 |
![]() | Mahdolliset pesinnät | 19 |
![]() | Muut havainnot | 0 |
Teeren pesimäkannan laskeva pitkäaikaiskehitys on samantapainen kuin metson, joskaan romahdus ei ole ollut lievempien elinympäristövaatimusten vuoksi niin jyrkkä. Viime vuosikymmeninä kanta on vakiintunut alemmalle tasolle, jossa se vaihtelee vuosittain erilaisten ympäristötekijöiden, esimerkiksi petojen saalistuksen ja poikasten kuoriutumisaikaisen sään vaikutuksesta.
Jyväskylässä levinneisyys painottuu alueen harvaan asuttuihin länsiosiin. Myös Muuratsalossa on hyvä kanta. Taajamaseuduilla teertä ei tapaa. Atlasvuosina teerien kannat olivat hyvät ja havaintoja soitimista kertyi kymmenistä ruuduista. Pesintöjä ei juuri varmistunut johtuen teeren pesien ja poikueiden vaikeasta havaittavuudesta.
Asutuksen laajeneminen kaventaa teeren elinmahdollisuuksia jonkin verran. Muilta osin teerikantaan vaikuttaviin tekijöihin ei liene odotettavissa merkittäviä muutoksia. Todennäköisesti kanta säilyttänee suunnilleen nykytasonsa tulevaisuudessa, mutta mikäli voimakasta asutuksen leviämispainetta länteen ilmenee, voi taantuminen muodostua huomattavaksikin.
75—100—125 paria
Kartta kertoo lajin levinneisyyden vuosien 1995-98 lintuatlaksessa.
Lajin atlassivulta löydät lisää karttoja lajin esiintymisestä Keski-Suomessa.