Lajista tehtiin pesimähavaintoja (indeksit 2-8) yhteeensä 3 ruudusta.
Lajin havaitsi 6 kartoittajaa.
![]() | Varmat pesinnät | 0 |
![]() | Todennäköiset pesinnät | 0 |
![]() | Mahdolliset pesinnät | 3 |
![]() | Muut havainnot | 1 |
Ruskosuohaukka pesii kaulushaikaran tavoin järviruoikoissa. Laji on runsastunut rajusti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, ja kaakkoispainotteinen Keski-Suomen kantakin yltänee jo yli sadan parin. Osasyynä runsastumiseen on sopivien pesimäpaikkojen lisääntyminen lakanneen rantalaidunnuksen ja vesistöjen säännöstelyn edesauttaman ruoikoiden leviämisen vuoksi.
Hämeenlahden alueella nähtiin atlasvuosina saalisteleva yksilö, mutta todennäköisesti pesintää Jyväskylän rajojen sisällä ei tapahtunut. Kuitenkin viime vuosina on tehty pesintään viittaavia havaintoja sekä Pitkäruohon—Hämeenlahden alueella että Säynätsalossa. Raudanlahdessa on havaittu jopa kiihkeästi soidintava pari.
Ruskosuohaukan tulevaisuus lienee Jyväskylässä päiväpetolintujen valoisimpia. Ryteikköiset ruoikot eivät ole virkistyskäytön kannalta houkuttelevia kohteita ja niiden muuttaminen virkistyskäyttöalueiksi on kallista. Vaikka ruskosuohaukka hylkääkin munapesän suhteellisen helposti, ovat pesimäpaikat niin vaikeakulkuisia, että sanottavaa häiriötä ei ihmistoiminnan vuoksi ole luvassa. Runsastuva kanta saattanee vakiinnuttaa lajin Jyväskylän pesimälinnustoon.
0—1—3 paria
Kartta kertoo lajin levinneisyyden vuosien 1995-98 lintuatlaksessa.
Lajin atlassivulta löydät lisää karttoja lajin esiintymisestä Keski-Suomessa.