Lajista tehtiin pesimähavaintoja (indeksit 2-8) yhteeensä 36 ruudusta.
Lajin havaitsi 20 kartoittajaa.
![]() | Varmat pesinnät | 6 |
![]() | Todennäköiset pesinnät | 8 |
![]() | Mahdolliset pesinnät | 22 |
![]() | Muut havainnot | 0 |
Haapanan tyypillisiä elinympäristöjä ovat sekä rehevät lintuvedet että karummat järvet, joissa paritiheys on tosin pienempi. Elinpiiriin kuuluvat myös vesistöjen läheiset niityt ja ruohokentät, jotka ovat tärkeitä ruokailualueita. Haapana on levinnyt koko Suomeen, ja kanta on pohjoispainotteinen. Viime vuosina laji on runsastunut eteläisessä Suomessa ja siirtynyt pesimään yhä enemmän ihmisen läheisyyteen.
Atlaskartoituksessa saatiin pesintään viittaavia havaintoja sieltä täältä koko kaupungin vesialueelta. Haapana onkin sinisorsan ja telkän jälkeen runsaslukuisimpia sorsalintuja Jyväskylässä. Tilanne on myönteinen siitä huolimatta, että avoimet ruohomaat ovat rakentamisen seurauksena voimakkaasti vähentyneet. Esimerkiksi Eerolanlahden—Rautpohjan alueella kannaksi arvioitiin 5 paria vuonna 2006. Tämä on selvästi enemmän kuin takavuosien vertailulaskennoissa.
Haapanan tilanne jatkossa ei näytä kaikilta osin valoisalta, koska avomaat muuttuvat häiriötekijöitä täynnä oleviksi asutusalueiksi. Kannan yleisen vahvistumisen vuoksi Jyväskylänkin parimäärä pitänee pintansa lähitulevaisuudessa, mutta ainakin taajamien läheisten lintulahtien poikastuotto saattaa heikentyneiden ravinnonhankintaolojen ja haudonta-aikaisen huomattavan häiriön vuoksi kutistua olennaisesti.
30—40—60 paria
Kartta kertoo lajin levinneisyyden vuosien 1995-98 lintuatlaksessa.
Lajin atlassivulta löydät lisää karttoja lajin esiintymisestä Keski-Suomessa.