Jyväskylän kaupunki Yhdyskuntatoimi Ympäristöosasto

Jyväskylän lintuatlas 2005-2006

EtusivuAtlaksen esittelyTulokset ruuduittainTulokset lajeittain

Keski-Suomen Lintutieteellinen yhdistys ry
Ruutujen tuloskarttaAtlaksen lajilistaRuutujen tulostaulukkoRuutujen TOP 15Lajien TOP 20Tulosten tulkinta

Pikkutikka Dendrocopos minor

Lajista tehtiin pesimähavaintoja (indeksit 2-8) yhteeensä 31 ruudusta.
Lajin havaitsi 30 kartoittajaa.

Varmat pesinnät4
Todennäköiset pesinnät12
Mahdolliset pesinnät15
Muut havainnot0
jyväskylän kartta
C10
E11
F10
F11
M11
M9
N10
N12
N9
O10
O11
O13
O8
O9
P10
P11
P12
P6
P8
P9
Q10
Q13
Q9
R10
R11
R8
R9
S10
S11
T10
T8

Lajikuvaus

Jyväskylän nimikkolintu pikkutikka viihtyy parhaiten lehtipuuvaltaisissa rantametsissä. Avainasemassa on pienikokoisen lahopuun määrä. Vielä 1990-luvulla pikkutikka taantui huolestuttavasti, ja se on luokiteltu tuoreimmassa uhanalaisluokituksessa valtakunnallisesti vaarantuneeksi lajiksi. Kuitenkin lehtipuuston yleinen lisääntyminen ja rantametsien säästeliäs käsittely talousmetsäalueella ovat hiljalleen lisänneet sopivaa elinympärisöä. Myös talvehtimisolot ovat todennäköisesti hieman parantuneet. Ainakin Keski-Suomessa pikkutikkakanta on piristynyt selvästi 2000-luvulla.

Jyväskylässä pikkutikkoja tavataan etenkin Kuokkalan, keskustan ja Säynätsalon rantametsiköissä. Kaikkialla kaupungin alueella lajin tulevaisuutta uhkaa kuitenkin ranta-alueiden liian voimakas käsittely ja raivaaminen. Asutusalueet ovat myös levinneet useille perinteisille reviireille tehden ne kelvottomiksi pikkutikoille. Vaikka kaikkia reviirimetsiköitä ei rakennetakaan, jalostetaan viheralueiksi säästetyt laikut usein ihmisten käyttöön: tie- ja polkurakentaminen sekä maisemallisista syistä tehty turhankin innokas siistiminen nakertaa pikkutikan resursseja yhä vähenevillä viheralueilla. Nämä näkökohdat huomioiden laji on sinnitellyt odottomattoman hyvin Jyväskylän linnustossa, eikä merkittävää taantumaa ole vielä havaittu.

Haaveet Jyväskylän pikkutikkakannan säilymiseksi nykytasolla tuntuvat kaupungin kasvupaineen ja nykyiset viheralueiden käsittelymenetelmät huomioon ottaen toivottomilta. Tosin tietyt reviirit, esimerkiksi Eerolanlahti—Rautpohja, Tourujoki ja Rauhaniemi—Pitkäruoho ovat nykyisillä päätöksillä melko hyvin turvattu. Sopii toivoa, että myös pikkutikkaesiintymän perusteella valtakunnalliseksi FINIBA-kohteeksi osoitettu lehtimetsäkeskittymä Jyväskylässä ja erityisesti Kuokkalassa tulee otetuksi huomioon maankäytön suunnittelussa; kaksi kohteeseen sisällytetyistä metsiköistä on jo tuhoutunut. Lisäksi laajemman näkökulman maankäytön suunnittelussa olisi hyvä ottaa tavoitteeksi pikkutikan sisällyttäminen teemalajina kaikkeen viheraluesuunnitteluun lajin esiintymisen kannalta olennaisilla alueilla.

Atlasalueen pesimäkanta

20—25—30 paria

Levinneisyys Keski-Suomessa

Kartta kertoo lajin levinneisyyden vuosien 1995-98 lintuatlaksessa.

Lajin atlassivulta löydät lisää karttoja lajin esiintymisestä Keski-Suomessa.