Lajista tehtiin pesimähavaintoja (indeksit 2-8) yhteeensä 36 ruudusta.
Lajin havaitsi 15 kartoittajaa.
![]() | Varmat pesinnät | 5 |
![]() | Todennäköiset pesinnät | 12 |
![]() | Mahdolliset pesinnät | 19 |
![]() | Muut havainnot | 6 |
Kalatiira pesii sekä yksittäisparein että pesimäkolonioina. Tyypillisesti kalatiira lisääntyy selkävesien vähäpuustoisille kallioluodoille muodostuneissa yhdyskunnissa. Keski-Suomessa näissä on tavallisimmin kymmenkunta paria, mutta suurimmissa kolonioissa tiiroja tavataan aina 50—60 pariin asti. Jyväskylässä suurin osa pareista pesii varsin poikkeuksellisissa paikoissa, kuten keskustassa Matkakeskuksen katolla ja Säynätsalon tehdasalueella. Kummallakin alueella pesii 20—30 paria.
Kalatiira on yleinen ja kanta on vakaa. Mahdollista uhkaa syntyy lajin koloniapesimisestä, jolloin pistemäinenkin ympäristön muutos voi heikentää pesimäoloja. Matkakeskuksen pesimäkolonia kuitenkin osoittaa, että ihmisen ja kalatiiran rinnakkaiselo on mahdollista.
80—100—150 paria
Kartta kertoo lajin levinneisyyden vuosien 1995-98 lintuatlaksessa.
Lajin atlassivulta löydät lisää karttoja lajin esiintymisestä Keski-Suomessa.