Heinäkuun kuukauden havainnon osalta raati oli jälleen lähes yksimielinen. Yhtä raatilaista lukuun ottamatta muut laittoivat listoihinsa ykköseksi kymmenen vuoden tauon jälkeen KSLY:n alueella havaitut viirusirkkalinnut. ”Virsili” palkitsi ahkerat yölaulajaretkeilijät tänä vuonna peräti kolmessa eri paikassa; Pihtiputaalla, Luhangassa ja Jämsässä.
Kuva: Leo Lindroos
Tämä kaikista sirkkalinnuista pienin ja viiruisin on nyt havaittu KSLY:n alueella reilut kymmenen kertaa ja koko Suomestakin on vasta reilut 100 hyväksyttyä havaintoa. Kaikki virsilit on havaittu Etelä-Suomessa pohjoisimmillaan Oulun korkeudella, havaintojen painottuessa selvästi Suomen itäreunalle. Tämä selittyykin luontevasti lajin levinneisyysalueella, joka on pääosin Venäjän Aasian puoleisella alueella jatkuen siitä itään aina Japaniin saakka. Levinneisyysalue ulottuu osin myös Venäjän Euroopan puoleiseen osaan. Levinneisyyskartassa erillisenä täplänä erottuu myös läntti Laatokan ympärillä, joka ulottuu aivan Suomen itärajan tuntumaan. Ilmeisesti muuttoajan sää ja tuulensuunta vaikuttavat siihen kuinka runsaasti näitä itäisiä sirkkalintuja meille asti tupsahtaa. Talvehtimisen lajin edustajat suorittavat Kaakkois-Aasiassa.
Hopealle heinäkuussa jäi Laukaan Vehniällä yli kuukauden viihtynyt jalohaikara.
Viirusirkkalinnut Pihtipudas (Pessi Lyyra), Luhanka (Pessi Lyyra, Panu Hämäläinen), Jämsä (Rauno Pitkäniemi)