Yhdistyksen toiminta

Toimintaa

Mitä lintuharrastat oikein puuhaavat? Retkeily, tutkimustoiminta, linnustoselvitykset, kokoukset, kisat ja muu yhteinen tekeminen ovat lintuyhdistyksien kivijalka.

Havaintojen keruu ja tiedotus

Kaikki KSLY:n kuten muidenkin paikallisyhdistysten lintuhavainnot arkistoidaan nykyisin BirdLife Suomen kaikille avoimeen www-pohjaiseen tallennusjärjestelmä Tiiraan.

Havaintojen ja muiden lintuartikkelien julkaisemisessa tärkeä kanava on yhdistyksen oma jäsenlehti Keski-Suomen Linnut. Havainnot vuoteen 1989 asti on koottu myös kirjaksi Keski-Suomen linnusto (toim. J. Virtanen, H. Högmander ja K. Tuikka, 1992, 168 ss.), joka keskittyy kuvaamaan toimialueella tavattujen lintujen esiintymistä. Harvinaisuushavaintojen arkisto- ja julkaisukelpoisuuden tarkistamisesta huolehtivat alueellisten harvinaisuuksien osalta Keski-Suomen alueellinen rariteettikomitea (ARK) ja valtakunnallisten harvinaisuuksien osalta BirdLife Suomen asettama rariteettikomitea (RK).

KSLY:n tiedotustoiminta on aktiivista. Lintu-uutisista tiedottamiseen käytetään paikallisia sanomalehtiä sekä radio- ja tv-kanavia. Yhdistyksellä on myös puhelinpalvelu yleisön kysymyksiä ja havaintoja varten. Ja syksystä 1997 alkaen KSLY:n kotisivut ovat olleet kaikkien internetissä kulkevien tavoitettavissa.

Jäsenistölle tieto kulkee Keski-Suomen Lintujen lisäksi Suomen BirdLifen jäsenlehden Tiiran yhdistyspalstalla neljästi vuodessa. Syksyllä 1996 yhdistykselle perustettiin paikallisia havaintoja ja lintuaiheista keskustelua varten kaikille avoin sähköpostilista Kaakkuriverkko, jossa on yli 250 jäsentä. Harvinaisuuksista kiinnostuneille on lisäksi tarjolla tekstiviesteihin perustuva hälytysjärjestelmä Tulkku.

Retket ja koulutus

KSLY tarjoaa jäsenilleen hyvän valikoiman retkiä lähiseudun ja Suomen parhaille lintupaikoille ja joskus kauemmaskin. Suosituimpia kaukoretkikohteita näillä bussilla tehtävillä viikonloppuretkillä ovat olleet Perämeri (Liminganlahti, Hailuoto, Tauvo), Hanko, itäinen Suomenlahti ja Turun saaristo. Ulkomaanretkiä on tehty Öölantiin ja kahdesti Länsi-Viroon. Paikallisretkillä tutustutaan oman alueen lintupaikkoihin ja linnustoon. Suosittuja teemaretkiä on tehty viime vuosina kehrääjän, koskikaran, kuukkelin, metson, riekon ja kuhankeittäjän perään. Retket tehdään omakustannusperiaatteella, joten ne ovat edullisia. Jäsenretkistä tiedotetaan Tiira-lehden yhdistyspalstalla ja www-sivujen tapahtumakalenterissa.

KSLY:llä on useita retkioppaita (BirdLife Suomen retkikummeja), jotka toimivat oppaina aloitteleville lintuharrastajille suunnatuilla retkillä ja tapahtumissa. Paikallisiin retkioppaisiin voi ottaa yhteyttä, jos haluaa kysyä lisää oman alueen linnuista tai lintuharrastuksesta. Yhteisöt ja yritykset voivat myös tilata yhdistykseltä opastettuja linturetkiä. KSLY:llä on oma kiikari ja kaukoputki joita jäsenet voivat lainata.

KSLY järjestää myös lintuharrastuskursseja. Erityisesti keväisin järjestettävä Jyväskylän seudun kansalaisopiston lintuharrastuskurssi oli suosittu. Parhaiten lintuharrastusta oppii retkeilemällä kokeneempien harrastajien seurassa.

Linnustonsuojelu ja linnustonselvitykset

Linnustonsuojelu on KSLY:n keskeinen periaate ja eri harrastusmuotoja yhdistävä tekijä. Yksi lintuharrastuksen kiehtovista puolista on, että havaintojen ilmoittamisen ja keruun kautta tavallinen linturetkeily luo pohjan linnustonsuojelulle. Konkreettista suojelutyötä ovat mm. pöntötys, pesälavojen rakentaminen ja talviruokinta. Talviruokinnalla autetaan paitsi pihapiirin lintujen myös tikkojen ja kuukkelin sekä haaskoilla käyvien lintujen kuten kotkien selviämistä kevääseen. Yleisölle suojeluasioista tiedotetaan medioissa.

Luontoselvitysten tekijänä ja lausuntojen antajana KSLY:llä on ainutlaatuinen asema sekä asiantuntemuksen että havaintoarkiston takia. KSLY on tehnyt lukuisia linnustonselvityksiä ja myös laajempia luonto- ja maisemaselvityksiä (esim. Saarijärven Pyhä-Häkki, Viitasaaren Heinä-Suvanto, Kannonkosken Vuosjärvi, koko Sumiaisten kunta, Jyväskylän Köhniö), jotka ovat viranomaisten apuna päätöksenteossa. Yhdistys on antanut maankäytön suunnittelun yhteydessä linnustonsuojeluun liittyviä lausuntoja. .

Kansalliseen ja kansainväliseen linnustonsuojeluun KSLY osallistuu BirdLifen kautta.

Kokoukset ja tilaisuudet

KSLY:n kokousten paikaksi on vakiintunut Keski-Suomen luontomuseon kokoustila Harjun vesitornissa Jyväskylässä. Kevätkokouksen ohjelmassa on sääntömääräisten asioiden käsittelyn ohella yleensä kansallisen tason esitelmä, ja syyskokouksen päätteeksi pidetään lintujen kuvamäärityskisa. Kevään ja syksyn kuukausittaisten Lintuiltojen aiheet vaihtelevat ajankohtaisista lintuilmiöistä retkikertomuksiin ja kuvaesityksiin. Kokouksissa on yleensä mahdollisuus ostaa vanhoja lehtiä, jäsenmerkkejä, kirjoja, havaintovihkoja ym. tarjolla olevaa materiaalia. Ennen kaikkea kokouksissa voi tutustua muihin alan harrastajiin sekä tavata toimihenkilöitä. Vakiintuneita vapaamuotoisia kokoontumisia ovat myös KSLY:n kesätapaaminen heinä-elokuun taitteessa sekä pikkujoulut.

Kisat

KSLY järjestää ns."linturalleja", joissa koetetaan määräajassa havaita kilpailualueella mahdollisimman monta lintulajia. Jokaisesta lajista joukkue saa yhden pinnan, ja eniten pinnoja kerännyt voittaa. Rallit ovat hauskoja ja jännittäviä, mutta samalla ne tuovat runsaasti arvokkaita havaintoja. Kaikille harrastajille avoimet rallit ovat saaneet Keski-Suomessa suuren suosion.

Keski-Suomessa kisataan neljän kilpailun KSLY Grand Slam. Vuoden pimeimpään aikaan otellaan koko toimialueen kattava armoton Talviralli. Toukokuun alun Lintutornikisassa lintutornit kisaavat aamupäivän aikana havaittavasta lajimäärästä. Samalla osallistutaan myös valtakunnalliseen BirdLife Suomen järjestämään Tornien taistoon. Kesällä on vuorossa Kuntaralli, jossa kerätään lajeja jossakin ennalta julkistamattomassa kunnassa 18 tunnin ajan. Grand Slamin neljäs ja ehkä erikoisin koitos oli pitkään kesäkokoontumisen yhteydessä käyty Sprinttikisa, jossa kilpailuaika oli yksi tunti ja jossa sai edetä korkeintaan kävellen! Viime vuosina neljännen rallin paikan on ottanut syyskuinen syysralli.

Tutkimustoiminta

KSLY:n harrastajatutkimukset ovat tyypillisesti lajien esiintymiseen, levinneisyyteen, kannan kokoon tai pesimäbiologiaan liittyviä. Erityisiä seurantalajeja ovat petolinnut - etenkin pöntöissä pesivät pöllöt, kanahaukka ja sääksi -, koskikara, selkälokki ja yölaulajat. Myös rengastus keskittyy näihin lajeihin.

Pesimälinnuston levinneisyyskartoituksia, lintuatlaksia on tehty seuraavasti: vuosina 1974-79 toteutettiin Suomen lintuatlas, 1986-89 "Euroatlas",1996-98 Keski-Suomen oma paikallisatlas ja 2006–2010 taas Suomen lintuatlas. Neljänä peräkkäisenä vuosikymmenenä toteutettujen atlasten sarja hakee vertaistaan koko maailmassa. Jyväskylän kaupunkilintuatlas toteutettiin vuosina 2005-06.

Lintulaskennoista suosituimpia ovat Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseoneläinmuseon johtamat talvilintulaskennat, joita on Keski-Suomessa tehty jo vuodesta 1957.

Valtakunnallisiin ja kansainvälisiin projekteihin KSLY osallistuu etupäässä BirdLifen kautta.

Keski-Suomessa tehdään myös akateemista ornitologiaa. Jyväskylän yliopiston maailmankuulut ekologit ovat tutkineet mm. kirjosiepon, puukiipijän, teeren, harakan, tuulihaukan, varpuspöllön ja tiaisten elämää. Kuolleita lintuja toimitetaan Keski-Suomen luontomuseon kokoelmiin.