Toimintakertomus vuodelta 1976
1. Yleistä
Kulunut vuosi oli KSML r.y:n toinen toimintavuosi, ja se kului paljolti vielä toiminnan käynnistämisen ja organisoimisen merkeissä. Puheenjohtajana toimi Timo Törmälä, ja muita hallituksen jäseniä olivat Juhani Kolari (varapuheenjohtaja), Heikki Hokkanen (sihteeri), Lauri Kahanpää (rahastonhoitaja) ja Jarmo Kovanen (arkistonhoitaja). Jäsenmäärän kehitys vuoden aikana oli seuraava:
vuoden alussa vuoden lopussa - jäseniä yhteensä 65 122 - koulul./opisk. jäseniä 45 82 - muita varsin. jäseniä 20 40 - kannatusjäseniä 0 0
Vuoden aikana liittyi yhdistykseen uusia jäseniä kaikkiaan 74 kpl, kun taas entisistä 17 jättäytyi pois toiminnasta.
Yhdistyksen organisaatiota kehitettiin vuoden aikana luomalla aluevastaavajärjestelmä maakunnan eri alueiden paikallisen toiminnan tehostamiseksi. Jyväskylän ulkopuolella toimii yhdeksän aluevastaavaa – suurimmat aukot organisaatiossa sijaitsevat eteläisessä ja kaakkoisessa Keski-Suomessa.
2. Kokoukset
Yhdistyksen hallitus kokoontui virallisesti neljä kertaa vuoden aikana, pöytäkirjapykäliä kertyi kaikkiaan 41 kpl. Yleisökokouksia oli vain kaksi kappaletta, sääntömääräiset kevätkokous (jonka yhteydessä pidettiin alueen atlastutkijoiden kokous sekä kuultiin esitelmä Itä-Afrikan linnuista) ja syyskokous.
3. Retket
Keväällä johdettiin Jyväskylässä kolme sunnuntaiaamun muutontarkkailuretkeä, joihin osallistui parisenkymmentä jäsentä kuhunkin. Kaukoretkistä ensimmäinen oli teerien soidintarkkailuun Petäjävedelle 24.-25.4.; mukana oli kaikkiaan 23 jäsentä. Toinen kevätretki tehtiin 32 hengen porukalla Poriin 16.5. koko vuorokausi tarkkaan käyttäen. Uutena retkeilymuotona alettiin tehdä ns. atlasretkiä, joita virallisesti tehtiin kaksi kappaletta: kolmen vuorokauden retki Pihtiputaan alueelle (4 henk.) sekä pariviikkoinen Lapin retki (3 henk.).
4. Havainnointi- ja tutkimustoiminta
Vuoden aikana jatkettiin ”perinteisiä” atlas-, tuulihaukka-, yölaulaja ym. projekteja, jotka työllistivät useimmat lintuharrastajat melko täydellisesti. ECORESEARCHin lahjoittamien 30:n pöllönpöntön (15 lehto- ja 15 viirupöllön mallia) maastoon viennillä saatiin alulle myös alueen kolotilanteen parantaminen sekä nimenomaan kolojen inventointi (pöllönpönttö/kolokartoitus), joiden toivotaan tulevaisuudessa mahdollistavan tarkan ja suht. helpon pöllökantojen seurannan. Joitakin yhteenvetoja havainnoista sekä alueella tehdyistä lintututkimuksista on jo julkaistu.
5. Julkaisutoiminta
Yhteyttä jäsenistöön on pidetty lähettämällä alkuvuodesta kaksi jäsenkirjettä ja loppuvuodesta yhdistyksen lehti. Toimintavuoden näkyvimpiin saavutuksiin kuuluukin oman lehden perustaminen ja ilmestyminen loppuvuodesta kahtena 28-sivuisena numerona. Lehti on saanut suopean vastaanoton ja ilmestyneet numerot ovat herättäneet mielenkiintoa alueemme ulkopuolellakin.
6. Talous
Taloudellinen tilanne yhdistyksessä ilmenee lähemmin tilinpäätöksestä, joka osoittaa 558,67 markan ylijäämää.
7. Suunnitelmien toteutuminen
Toimintasuunnitelma vuodelle 1976 oli siksi väljästi laadittu, että voidaan sanoa sen toteutuneen vähintäänkin täydellisesti. Lisäksi on saatu aikaan paljon toimintasuunnitelman ulkopuolella olleita toimintoja, joten vuoteen voitaneen olla melko tyytyväisiä. Kuitenkin on joitakin kohtia, jotka vaatinevat tulevaisuudessa entistä huomattavasti suurempaa huomiota ja työpanosta, kuten esim. yhdysmiesverkoston kehittäminen toimivaksi ja ”tuottavaksi”, samoin eräiden projektien toteuttaminen, yhteistyö muiden järjestöjen kanssa, yhteishavainnointien järjestäminen, julkaisut ja julkaisujen vaihdot (kirjasto-oma), yleisötilaisuuksien järjestäminen jne. jne. Kuluneen vuoden, varsinkin loppuvuoden, toimintaa haittasi pahasti hallituksen jäsenten hajasijoittuminen eri puolille lääniä, jopa maatakin (toimipaikat loppuvuodesta Viitasaari, Mikkeli, Kuopio, Jyväskylä ja JKL). Näin ollen uudelle hallitukselle jäi töitä varmasti tarpeeksi, ehkä liikaakin, ellei katsota aiheelliseksi lisätä toimihenkilöiden lukumäärää ja näin jakaa työtaakkaa.