Toimintakertomus vuodelta 1978

1. Yleistä

Vuosi 1978 oli yhdistyksen neljäs toimintavuosi. Vuoden aikana jäsenpohja laajeni edelleen ilahduttavasti. Toimintavuoden aikana kävi myös selvästi ilmi koulutuksen tarpeellisuus erityisesti uusien ja nuorten jäsenten keskuudessa. Lintuhavainnointi- ja tutkimus on keskeinen osa lintuharrastusta. Toisaalta nämä toimintamuodot edellyttävät lintujen tuntemusta, joka saavutetaan parhaiten järjestelmällisen opetuksen ja koulutuksen kautta.

2. Hallitus ja muut toimihenkilöt
Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Jarmo Kovanen ja muina hallituksen jäseninä Pentti Valkeajärvi (varapuheenjohtaja), Mauri Pöntinen (sihteeri, kesän ja alkusyksyn toimi vs. sihteerinä Eila Pulkkinen), Seppo J. Ojala (rahastonhoitaja), Asko Mäkinen (arkistonhoitaja), Hannu Vuorinen ja Timo Törmälä. Hallitus kokoontui vuoden aikana 11 kertaa ja pöytäkirjapykäliä kertyi 171, missä on lisäystä 58 edelliseen vuoteen verrattuna.

Rariteettikomiteaan kuuluivat Risto Pirkkalainen (pj.), Markku Kuitunen (siht.), Aarno Liimatainen, Timo Törmälä ja Jukka Virtanen. Ohjelmatoimikunnan puheenjohtajana toimi Hannu Vuorinen ja jäseninä Heikki Riihimäki, Tapio Virtanen, Pekka Törmälä, Esko Martikainen, Reima Välivaara, Risto Pirkkalainen ja Pentti Valkeajärvi. Tutkimustoimikuntaan kuuluivat Ismo Nuuja (pj.), Heikki Hokkanen ja Timo Törmälä.

Aluevastaavina toimivat Jarmo Friman (Laukaa), Juhani Kolari (Viitasaari), Hilkka Manninen (Saarijärvi), Asko Mäkinen (Muurame), Timo Pylvänäinen (Vaajakoski), Lauri Ijäs (Petäjävesi) ja Pekka Mäkinen (Jämsä).

Projektivastaavina toimivat Asko Mäkinen (muuttolinnut, vaelluslinnut), Jukka Virtanen (talvilinnut), Aarno Liimatainen (yölaulajat, puoliharvinaisuudet), Martti Rikkonen (petolinnut), Seppo J. Ojala (kalasääski, kotka) ja Lauri Kahanpää (atlas).

LYL-yhdysmiehenä oli Timo Törmälä ja LYL-aluevastaavana Asko Mäkinen.

Jäsensihteerinä toimi alkuvuodesta Lea Pöyhönen ja loppuvuodesta Kirsti Krogerus.

Lehden vastaavana toimittajana oli Jarmo Kovanen ja toimitussihteerinä Hannu Vuorinen, sekä toimittajina Lauri Ijäs, Markku Kuitunen ja Timo Törmälä. Lauri Ijäs toimi myös yhdistyksen tiedotussihteerinä.

3. Jäsenistö
Jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana ilahduttavasti. Vuoden lopussa jäseniä oli 301, mikä on 86 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Edelleen suurin osa jäsenistä on Jyväskylästä tai lähiympäristöstä.

4. Kokoukset, retket ja muut tilaisuudet
Yleisiä kokouksia järjestettiin kolme, sääntömääräiset kevät- ja syyskokous, sekä kuukausikokous keväällä. Kevätkokouksessa esitelmöi Risto Palokangas lintujen lämmönsäätelystä. Kuukausikokouksessa Timo Törmälä kertoi haarahaukkatutkimusten tuloksista. Syyskokouksessa Martti Rikkonen esitelmöi Heinä-Suvannosta. Näissä kokouksissa oli kussakin 40-50 osanottajaa.

Keväällä järjestettiin Jyväskylässä kolmena sunnuntaiaamuna muutontarkkailuretkiä, joissa osanottajamäärä vaihteli 10-50. Aluevastaavien toimesta järjestettiin muutamia retkiä myös toimialueen eräissä muissa kunnissa. Yhdistyksen kevätretket suuntautuivat kahdelle taholle, lähinnä nuoremmille lintuharrastajille tarkoitettu retki Keski-Suomen eteläosiin toukokuun puolivälissä ja vanhemmille lintuharrastajille tarkoitettu retki Ahvenanmaalle kesäkuun alussa. Ensin mainitulle retkelle osallistui 14 ja jälkimmäiselle 24 henkeä. Syksyllä järjestettiin Ähtärin eläinpuiston retki, johon osallistui 35 henkeä.

Helmikuun lopulla järjestettiin Jyväskylän yliopiston juhlasalissa luontokuvailta, jossa Hannu Hautala ja Kari Soveri esittelivät suomalaista luontoa sanoin ja kuvin. Hautalan esityksen aiheena oli katoava erämaaluonto ja Soverin lintuvedet ja rantalehdot. Osanottajia tilaisuudessa oli lähes täysi sali. Diaheittimet tilaisuuteen saatiin lainaksi valokuvausliike Foto-Järvinen Oy:ltä. Tilaisuuden mainostamisessa avustivat valokuvausliike Foto-Järvinen Oy, Oy Temo Ab, sekä Nikon- ja Canon-välineiden maahantuojat.

Petäjävedellä järjestettiin aluevastaavien toimesta kunnan nuorisolautakunnan avustamana lintuaiheinen luonnonkuvailta, joka sai innostuneen vastaanoton, sillä tilaisuudessa oli lähes 60 osanottajaa. Myös Suolahden seudun aluevastaavan toimesta järjestettiin kaksikin diailtaa.

Jämsän maatalousnäyttelyssä oli yhdistyksellä oma osasto. Keski-Suomen maatalouskeskus r.y. luovutti osaston ilmaiseksi yhdistyksen käyttöön. Erilaisin kuvin ja esittein tehtiin yhdistystä ja lintuharrastusta tunnetuksi. Osastolla oli tarjolla runsaasti myös erilaista luontoaiheista materiaalia. Myyntiä varten valmistettiin talkoilla linnunpönttöjä. Pönttöihin tarvittava materiaali saatiin lahjoituksena Metsäliiton Myyntikonttorit Oy:ltä (Luhtapuu) ja SOK:n Vaajakosken tehtailta. Pönttömateriaali kairautettiin Suomenselän lintumiesten kairalla. Kuljetus kairautusta varten saatiin suoritettua ilmaiseksi Maarakennus ja Kuljetus K. Niemelän kuorma-autolla.

Petäjävedellä järjestettiin pönttötalkoot aluevastaavan toimesta. Lisäksi Suolahden alueen lintumiehiä osallistui paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen pönttötalkoisiin.

5. Havainnointi- ja tutkimustoiminta
Vuoden aikana kerättiin havaintoja jäsenistöltä erilaisilla lomakkeilla. Lomaketyyppejä uusittiin jonkin verran vuoden aikana. Havaintojen perusteella julkaistiin yhteenvetoja lehdessä muun muassa kevätmuutosta, talvilinnuista, yölaulajista, pöllökuunteluista sekä poikkeuksellisesta pähkinähakkivaelluksesta.

6. Julkaisutoiminta ja tiedottaminen
Tärkein julkaisutoiminnan muoto oli edelleen yhdistyksen oman lehden toimittaminen. Lehti ilmestyi neljänä numerona. Numerot ruuhkautuivat loppuvuodelle, ja näin ollen lehden viimeinen numero ilmestyi vuoden 1979 puolella. Lehdessä julkaistiin artikkeleita erilaisista tutkimuksista, yhteenvetoja, tiedonantoja ym. Neljästä numerosta kertyi sivuja yhteensä 112. Keväällä lähetettiin yksi jäsenkirje.

Tiedotustoimintaa pyrittiin mahdollisuuksien mukaan suorittamaan yleisten tiedotusvälineiden kautta. Keskisuomalaisessa oli keväällä laaja kirjoitus luonnonvalokuvauksesta. Alueradiossa seurattiin kevätmuuton edistymistä keräämällä havaintoja yhdistyksen kautta toimialueen eri osista. Syksyllä yhdistyksen edustaja oli kertomassa alueradiossa syysmuuton edistymisestä ja linnuista muutenkin. Pienempiä kirjoituksia oli syyskokouksesta Keskisuomalaisessa ja Suur-Jyväskylän lehdessä, sekä jälkimmäisessä myös pikkulintujen talviruokinnasta. Aluevastaavien toimesta oli kirjoituksia lintuharrastuksesta ja Keski-Suomen Lintumiesten toiminnasta muun muassa Petäjävesi-, Joutsan seutu- ja Sampo-lehdessä.

Yhdistyksen edustaja kävi esitelmöimässä linnuista ja lintuharrastuksesta tunturikerho Outsin tilaisuudessa.

Eräänä tiedotustoiminnan muotona voidaan pitää myös toimimista oppaina linturetkillä. Yhdistyksen edustaja oli oppaana keväällä partiolaisten, biologian opettajien ja lastentarhaseminaarin retkillä.

7. Talous
Yhdistyksen taloudellinen tila koheni alkuvuoden vaikeuksien jälkeen huomattavasti yliopistolla järjestetyn diaillan ja Jämsän maatalousnäyttelyn tuottojen ansiosta ja oli loppuvuodesta varsin tyydyttävä. Vuoden aikana perustettiin vakuutusasioimisto vakuutusyhtiö Auraan. Hyvän alun jälkeen vakuutusasioimiston tuotto väheni loppuvuodesta. Yhdistys teetti myös omia tarroja ja hihamerkkejä, mutta niistä saatu tuotto jäi odotettua pienemmäksi. Lehden ilmoitustulot jäivät vuoden aikana varsin vaatimattomiksi. Vuoden aikana ei saatu merkittäviä rahallisia avustuksia.

8. Muu toiminta
Vuoden aikana järjestettiin valokuvauskilpailu aiheesta linnut luonnossa. Kilpailu sai innostuneen vastaanoton, sillä kilpailuun osallistui kaikkiaan 33 lintukuvaajaa yhteensä 38 mustavalkoisella ja 110 diakuvalla. Osallistujia oli useita yhdistyksen toimialueen ulkopuolelta. Palkinnot kilpailuun saatiin pääasiassa lahjoituksina. Lahjoittajina olivat Foto-Järvinen Oy, sekä Rollei-, Cibachrome- ja Asahi-Pentax-tuotteiden maahantuojat, ja K.J. Gummerus Oy sekä Gummeruksen kirjakauppa.

9. Suunnitelmien toteutuminen
Toimintasuunnitelman voidaan katsoa toteutuneen hyvin, sillä kaikki suunnitelmassa mainitut erityiset tilaisuudet ja toiminnot, kuten diailta, maatalousnäyttely ja valokuvauskilpailu saatiin vietyä tyydyttävästi läpi. Ainut toteuttamatta jäänyt kohta suunnitelmassa oli jäsenkyselyn suorittaminen. Kysely suoritettiin hieman aiottua myöhemmin, eli keväällä 1979.