Toimintakertomus vuodelta 1982

1. Yleistä

Vuosi 1982 oli yhdistyksen kahdeksas toimintavuosi. Jäsenistön kannalta merkittävään havaintojen tekoon saatiin merkittävä parannus, kun toimintaa varten perustettiin havaintotoimikunta. Lajituntemuksen ja havaintojen luotettavuuden parantamiseksi toimikunta loi tenttijärjestelmän, jota kehitetään edelleen. Havaintojen teon parantamiseksi Jyväskylän kaupunki rakennutti Tuomiojärven Eerolanlahden rantaan havainnointitornin ja luovutti sen yhdistyksen käyttöön. Omien tutkimusten lisäksi saatiin ulkopuolisilta selvityspyyntöjä, joista tärkeimpiä olivat Pyhä-Häkin kansallispuiston linnuston selvitys, sekä Keski-Suomen Lääninhallituksen Ympäristönsuojelutoimiston lausuntopyyntö, joka koski Keski-Suomen suojeltavista järvialueista linnustollisesti lähinnä kaakkurilampia. Lisäksi yhdistys antoi lausuntoja mm. linnustonsuojeluun liittyvissä asioissa alueradiossa ja sanomalehdissä. Yhdistyksen toimintaa tehtiin tunnetuksi erityisesti kesällä pidetyssä maatalousnäyttelyssä. Hyödylliseksi kanavaksi yhdistyksen ja suuren yleisön välillä on osoittautunut yhdistyksen nimissä oleva puhelin, johon on tullut lukuisia kyselyjä. Jäsenmäärä pysyi vuoden aikana lähes ennallaan ollen vuoden lopussa 284.

2. Hallitus ja muut toimihenkilöt
Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Kari Oittinen, varapuheenjohtajana Seppo J. Ojala, sihteerinä Hannu Koivisto, rahastonhoitajana ja jäsensihteerinä Tapio Koistinaho, arkistonhoitajana Kalevi Hyytiä ja muina hallituksen jäseninä Pekka Mäkinen ja Hannu Vuorinen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 9 kertaa ja pöytäkirjapykäliä kertyi 111.

Ensimmäistä vuotta toimineessa havaintotoimikunnassa olivat: Jukka Virtanen, Esko Martikainen, Risto Pirkkalainen, Ari Pirkkalainen ja Mika Nieminen. Rariteettikomiteaan kuuluivat: Jukka Virtanen, Risto Pirkkalainen, Aarno Liimatainen, Timo Törmälä ja Esko Martikainen. Petovastaavana oli Ari Pirkkalainen ja LYL-aluevastaavana Jukka Virtanen.

3. Kokoukset
Yhdistys kokoontui vuoden aikana kolme kertaa Jyväskylän kaupunginkirjastossa. Huhtikuussa oli sääntömääräinen kevätkokous, jonka yhteydessä Pertti Sulkava selvitteli päiväpetolintuja ja pesänhakutekniikkaa. Paikalla oli 16 henkeä. Yölaulajailtaan kokoonnuttiin toukokuussa. Aiheesta esitelmöi Lasse Kosonen Tampereelta ja paikalla oli 17 kuulijaa. Marraskuussa sääntömääräisen syyskokouksen yhteydessä Jouko Pihlainen Suomenselältä esitelmöi koskikaroista. Läsnä oli 25 henkeä.

4. Retket
Ohjattu retkeilytoiminta jäi vuoden aikana vähäiseksi. Yhteistyössä Jyväskylän kaupungin nuorisotoimiston kanssa järjestettiin kaksi sunnuntaiaamuretkeä, joissa osanottajamäärä jäi vähäiseksi. Ahvenanmaalle toukokuun lopussa suunniteltu kaukoretki jäi tekemättä niin ikään pienen osallistujamäärän vuoksi.

5. Tiedottaminen
Tiedottamisessa tärkein kanava oli yhdistyksen jäsenlehti Keski-Suomen Linnut, joka ilmestyi 4 kertaa sivumäärän ollessa 112. Tammikuussa jäsenille lähetettiin jäsentiedote ja toukokuussa maksamattomille jäsenille karhukirje. Lisäksi havaintotoimikunta lähetti oman tiedotteen havainnoitsijoille. Yleisölle suuntautuva tiedottaminen hoidettiin lähinnä paikallislehtien välityksellä. Kesäkuussa oli Suur-Jyväskylän lehdessä ja Koillis-Hämeessä artikkeli petolintumäärien valtakunnallisesta kartoituksesta, sekä jälkimmäisessä lisäksi artikkeli maakotkan pesien tuhoamisesta. Sisä-Suomen Lehdessä, Laukaa-Konnevesi-lehdessä ja Sampo-lehdessä oli artikkeleita pöllöistä, haukoista ja koskikaroista. Alueradiossa Seppo J. Ojala selvitteli lintumiesten ja metsästäjien välistä suhdetta. Kalevi Hyytiä kävi esitelmöimässä Tampereella LYL:n havaintoarkistoseminaarissa ATK:n käytöstä havaintojen arkistoinnissa, sekä SLY:n kokouksessa pikkutylleistä.

Yhdistyksen pr-toiminnan kannalta tärkein tapahtuma oli 23.-25.7. Iso Killerin maatalousnäyttely, johon yhdistys osallistui omalla, Keski-Suomen Maatalouskeskukselta lahjoituksena saadulla, osastolla. Yleisökyselyssä pyydettiin mm. petolintujen pesähavaintoja ja metson soidinpaikkoja koskevia tietoja. Yhdistys lahjoitti näyttelyssä esillä olleen Juhani Kolarin Metso-taulun Maatalouskeskukselle. Taloudellista hyötyä myyntitoiminnasta huolimatta näyttelystä ei tullut.

6. Havainnointi ja tutkimukset
Havainnointitoimintaa jatkettiin perinteisesti keräämällä kevät- ja syysmuutto-, sekä pesintäaikaisia ja talvihavaintoja. Pöllöjä rengastettiin tavallista enemmän. Valtakunnallista petolintukartoitusta varten toimialueelle perustettiin viisi tutkimusruutua. Metsähallitukselta saatiin selvityspyyntö Pyhä-Häkin linnustosta. Talvilintuatlas jatkui kolmatta vuotta. Lisäksi tutkittiin yölaulajia ja huuhkajia. Jäseniä koulutettiin mm. järjestämällä rengastustentti ja pitämällä lintuharrastustentti. Havaintotoimikunta valmisteli havaintojenkeruujärjestelmän uudistamista ja havaintojen siirtämistä korteille.

7. Talous
Taloudellisesta toiminnasta osan muodostavat jäsenmaksutulot. Muita tuloja saatiin AURAN vakuutusasioimistosta palkkioina, jäsenlehden LVV-palautuksista, avustuksesta Jyväskylän nuorisolautakunnalta, sekä myyntituloista ja lintulehtipaketista. Mainostulot jäivät vähäisiksi.

Kokonaisuutena vuoden 1982 toimintasuunnitelma toteutui tyydyttävästi. Toteutumatta jäivät kaukoretki, lintuharrastusleiri ja yksi kuukausikokous.