Toimintakertomus vuodelta 1991

1. Yleistä

Vuosi 1991 oli yhdistyksen 17. toimintavuosi, joka koostui kokouksista, retkeilystä, havaintojenkeruusta, tutkimuksista ja julkaisutoiminnasta. Runsas julkisuudessa esiintyminen toi yhdistykselle paljon uusia jäseniä: vuoden lopussa jäseniä oli 299, mikä on 21 enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhdistys on Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto r.y:n (LYL) jäsenyhdistys.

2. Hallitus ja toimikunnat
Yhdistyksen hallituksen kokouksia pidettiin kymmenen, joista yhdeksän Jyväskylän Kuokkalassa ja kesäkokous Uuraisten Marjoniemessä. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Harri Högmander, varapuheenjohtajana Hannu Koivisto, sihteerinä Kimmo Tuikka ja varapuheenjohtajana Terho Jalonen. Lisäksi hallituksessa olivat jäseninä Hannu Tammelin, Ari Pirkkalainen ja Ari Nieminen. Hallituksen kokouksista kertyi pöytäkirjapykäliä yhteensä 80.

Keski-Suomen Linnut -lehden toimittamisesta vastasi Tomi Hakkari, joka taittoi lehden numerot 1 ja 3. Muut kaksi lehteä taittoi Kimmo Tuikka. Toimituskuntaan kuului lisäksi Harri Högmander.

Keski-Suomen Linnusto -kirjan toimituskunnan muodostivat Jukka Virtanen, Harri Högmander ja Kimmo Tuikka.

Alueellinen rariteettikomitea (ARK) tarkasti harvinaisuushavainnot. ARK:aan kuuluivat edellisvuotiseen tapaan Pekka Kyllönen, Antti Lammi, Keijo Vesanen ja Petri Willman.

3. Tiedottaminen ja julkaisutoiminta
KSLY sai runsaasti julkisuutta kuluneen vuoden aikana. Kimmo Tuikka kirjoitti keväällä ja alkukesästä yhteensä kahdeksan lintujuttua Keskisuomalaiseen. Mm. kevään etenemistä käsitelleiden juttujen perusteella tuli runsaasti yhteydenottoja yleisöltä. Keskisuomalaisessa oli lisäksi kaksi pienempää lintujuttua, joissa yhdistys mainittiin. Äänekosken poliisien toilailut lokkien ja tiirojen kanssa saivat suurta julkisuutta myös sensaatiolehdistössä. Yhdistys oli esillä sekä Iltalehdessä että Ilta-Sanomissa. Ruisrääkän rengastaminen Äänekoskella sai myönteistä julkisuutta kuvien kera Sisä-Suomen Lehdessä. Radiossa esiinnyttiin yhteensä viisi kertaa, joista kolme Radio Keski-Suomessa, muut Radio 4-tiessä ja Ruotsin radiossa.

Keski-Suomen Linnut -lehteä julkaistiin neljän numeron vuosikerta. Painosmäärä oli 600 kappaletta. Lehdet painettiin Kirjapaino Karissa Jyväskylässä. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin jäsenistölle jäsenkirjeellä, jonka yhteydessä olleeseen jäsenkyselyyn vastasi hieman yli neljännes jäsenistä. Keski-Suomen linnusto -kirjan toimitustyö valmistui ja kirja vietiin kirjapainoon juuri ennen vuodenvaihdetta.

4. Havainnointi ja tutkimukset
Havaintoja kerättiin edelleen havaintokorteilla ja niistä koottiin katsausjäsenlehteen. yhdistyksen projektilajeina olivat edellisvuoden tapaan koskikara (vastaavana Harri Högmander), joutsen (Lauri Kahanpää), huuhkaja (Pekka Mäkinen), sääksi (Kari Oittinen) ja kanahaukka (Ari Nieminen). Valtakunnallisista tutkimuksista aktiivisimmin osallistuttiin talvilintulaskentoihin.

5. Kokoukset, retket ja koulutus
Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 19.4. Jyväskylän kaupunginkirjaston Minnansalissa. Eestiläinen Tiit Leito esitelmöi Hiidenmaan saaren linnustosta. Harri Högmander kertoi 2.12. samassa paikassa keskisuomalaisen pesimälinnuston muutoksista 1800-luvulta 2000-luvun alkuun. Samana iltana pidettiin myös syyskokous. Tilaisuudessa oli läsnä 18 henkeä. Maaliskuun kuukausikokouksessa Jukka Suhonen esitelmöi varpuspöllön vaikutuksesta tiaiskiltaan. Äänekoskella kokoontui 32 harrastajaa perinteiseen tapaan luontokuvia katsellen 15.12. ”Tupailtoja” pidettiin Uuraisilla kaksi, sekä yhdet Pihtiputaalla, Sumiaisissa ja Joutsassa. Tilaisuuksissa oli läsnä yhteensä yli 40 henkeä. Harri Högmander piti Wanhan Korpilahden Luonnonsuojeluyhdistyksen vuosikokouksessa esitelmän Korpilahden linnustosta.

Yhdistyksen kevätretki suuntautui Vaasan Raippaluotoon sekä Valassaarille 11.-12.5. Kaikin puolin onnistuneelle retkelle osallistui 28 retkeläistä. Syksyllä 31.8. 25 yhdistyksen retkeläistä kävi kahlaajaretkellä Kalajoen Letolla sekä Kokkolassa. Neljällä polkupyörillä tehdyllä paikallisretkellä oli mukana yhteensä alle kymmenen henkeä. Saarijärvellä, Jyväskylässä ja Korpilahdella yhdistyksen edustajat toimivat linturetkien oppaina.

6. Linnustonsuojelu
Yhdistys on Kansainvälisen Lintujensuojeluneuvoston (ICBP) järjestöjäsen. Talvilintujen ruokintaan välitettiin jäsenille auringonkukansiemeniä. Lisäksi aloitettiin haaskaruokinta kotkien talvehtimismahdollisuuksien parantamiseksi. Haaskaruokintaa varten perustettiin työryhmä. Keväällä tehtiin yhdeksän hengen voimin tutkimusretki mahdollisille valkoselkätikka-alueille.

Yhdistys antoi lausunnon Muuramen kunnan suunnitelmista niittää Sulunsalmen alueen vesikasvustoa. Äänekoskella linnustonsuojeluvastaava Kimmo Tuikka puuttui tilanteeseen, kun poliisit ampuivat rauhoitettuja lokkeja ja tiiroja sekä otti yhteyttä läänin ympäristönsuojeluviranomaisiin asian johdosta. Pöllön- ja pikkulinnun pönttöjä rakennettiin ahkerasti.

7. Talous
Yhdistyksen talous osoittautui tappiolliseksi jäsenmaksujen korotuksesta huolimatta. Erityisesti siemenmyynnin tuotto jäi vähäiseksi mm. lauhan talven ja auringonkukansiementen hinnan alhaisuuden vuoksi. Jäsenmaksu oli vuonna 1991 60 mk, koululaisille ja opiskelijoille 40 mk sekä perhejäsenille 15 mk. Aiemmilta vuosilta kertyneiden säästöjen ansiosta kuitenkin selvittiin uuden vuoden puolelle.