Toimintakertomus vuodelta 2002

1. Yleistä

Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys on BirdLife Suomen jäsenyhdistys ja osa kansainvälistä BirdLife Internationalia. Vuosi 2002 oli yhdistyksen 28. toimintavuosi. Yhdistyksen jäsenmäärä nousi vuoden aikana 405:een.

2. Hallitus ja luottamustehtävät
Yhdistyksen hallitus kokoontui vuoden 2002 aikana viidesti. Puheenjohtajana toimi Pekka Kyllönen (5/5), varapuheenjohtajana Harri Högmander (5/5), sihteerinä Tero Toivanen (5/5) ja taloudenhoitajana Ilpo Liimatainen (5/5). Hallituksen muut jäsenet olivat Henna Asikainen (2/5), Seppo Mertanen (1/5) ja Juha Rahkonen (2/5).

BirdLife Suomen edustajistoon kuuluivat KSLY:stä Harri Högmander, Pia Högmander, Pekka Kyllönen ja Tero Toivanen. Harri Högmander toimi edustajiston puheenjohtajana, Pia Högmander puolestaan BirdLifen liittohallituksen jäsenenä.

3. Tiedottaminen ja julkaisutoiminta
Toiminnasta tiedotettiin neljä kertaa vuodessa ilmestyvän BirdLifen jäsenlehden Tiiran yhdistyspalstalla. Yhdistyksen sähköpostilistalla Kaakkuriverkossa oli noin 200 jäsentä ja yhdistyksen loppuvuodesta uudistuneilla www-sivuilla vierailtiin ahkerasti. Harvinaisuuksista tiedottamista varten herätettiin uudelleen henkiin viestijärjestelmä Tulkkulinja, joka tällä kertaa toimi gsm-ryhmätekstiviestien muodossa. Jäsenlehti Keski-Suomen Linnut ei ilmestynyt vuonna 2002.

Yleisöä varten KSLY:llä oli oma puhelinnumeronsa. Maakuntalehti Keskisuomalaisessa julkaistiin vuoden aikana 4 lintuaiheista artikkelia, lisäksi lehden Luontopalat-palstalla oli lähes viikoittain ajankohtaisia uutisia lintumaailman tapahtumista. KSLY osallistui myös Keski-Suomen pesimälinnustoa ja talvilintuja esittelevien sarjojen tekemiseen. Myös muissa paikallislehdissä oli runsaasti lintuartikkeleita ja haastatteluja. Radiossa KSLY esiintyi 16 kertaa ja tv:n ajankohtaisohjelmissa kahdesti. BirdLife Suomen Lintutilanne -www-sivuille kirjoitettiin katsauksia keväällä ja syksyllä viikoittain, muulloinkin kahden viikon välein.

4. Havainnointi, tutkimukset ja suojelu
Lintuhavaintoja tehtiin ja ilmoitettiin jälleen runsaasti. Tärkeimpänä havaintojen välityskanavana toimi sähköpostilista Kaakkuriverkko. Lehden havaintokatsauksen tekijöille havainnot ilmoitettiin pääosin Havikset-tietokoneohjelmalla tallennettuina. Havaintoarkistotietokanta siirtyi www-sivujen kautta käytettäväksi, mikä merkitsi melkoista mullistusta tiedon hakemisessa. Alueellinen rariteettikomitea tarkasti havainnot harvinaisimmista lajeista ja toimi aktiivisesti yhteistyössä valtakunnallisen RK:n kanssa.

Merkittävimpiä yhdistyksen suorittamia tutkimuksia olivat Viitasaaren Heinä-Suvannon ja Jyväskylän Haukkalan linnustoselvitykset. Lisäksi tehtiin joukko pienempiä, havaintoarkistoon pohjautuvia selvityksiä (mm. Jyväskylän Ainola, Majanoro, Mustankorkean kaatopaikka ja Äijälä, Jyväskylän maalaiskunta sekä Laukaan Näättämäki ja Peurunka).

Tiedot kesän 2002 pikkulepinkäisreviireistä sekä metsähanhen muutonaikaisista levähdyspaikoista kerättiin osana BirdLifen valtakunnallisia projekteja.

Yhdistyksen jäsenet osallistuivat WWF:n valkoselkätikkatyöryhmän koordinoimaan suojelutyöhön talviruokinnan ja pesimäpaikkojen seurannanmyötä. Yhdistyksellä oli myös edustaja maakunnallisessa metsoparlamentissa.

5. Kokoukset ja muut tapahtumat
Vuoden 2002 aikana järjestettiin sääntömääräinen kevätkokous huhtikuussa, syyskokous marraskuussa sekä lintuillat tammi-maaliskuussa, toukokuussa sekä syys-lokakuussa. Yhdistyksen edustajat osallistuivat BirdLife Suomen edustajiston kokouksiin maaliskuussa Helsingissä ja lokakuussa Kristiinankaupungissa sekä jälkimmäisen yhteydessä pidettyyn paikallisyhdistysten puheenjohtajakokoukseen.

Yhdistyksen järjestämät kisat säilyttivät suosionsa. Tammikuiseen talviralliin osallistui 19 joukkuetta (54 hlöä). Toukokuun tornikisa käytiin 18 tornin voimin (>50 hlöä), Jämsän Lokalahti osallistui KSLY:n edustajana valtakunnalliseen Tornien taistoon. Kesäkuiseen kuntaralliin uskaltautui ennätystä sivuavat 11 joukkuetta (35 rallaajaa). Joulukuun alusta käyntiin pyörähtänyt ruokintapaikkakisa keräsi osallistujia peräti 55 ruokinnalta.

Kesätapaaminen järjestettiin vuonna 2002 Korpilahden Heinosniemessä ja pikkujoulut Jyväskylän Haukkalassa. Molempien tapahtumien osallistujamäärä kasvoi edellisvuosiin verrattuna.

6. Retket ja retkikummitoiminta
Retkikummeja olivat vuonna 2002 Henna Asikainen, Pia Högmander, Seppo Mertanen, Rauno Pitkäniemi, Rauno Siltasalmi, Hannu Tammelin, Tero Toivanen ja Ilkka Vatanen.

Tammi-maaliskuussa järjestettiin joka toisena sunnuntaina Tourujokikävely Jyväskylässä, joka parhaimmillaan keräsi 23 osallistujaa.

Yhteishavainnointipäivänä 20.4. järjestettiin perinteinen yleisötilaisuus Äänekosken Tärttävuoren tornissa.

Yhdistyksen kevätretki Parikkalan Siikalahdelle peruuntui vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Perinteinen yleisölle ja aloitteleville lintuharrastajille tarkoitettu paikallisretki suuntautui 11.5. Konneveden Pyhäjärvelle. Lisäksi yleisölle järjestettiin 21.9. syysretki Laukaan lintupaikoille.

Toukokuun keskiviikkoiltoina retkikummit päivystivät Jyväskylän Eerolanlahden ja Jämsän Lokalahden torneilla. Jyväskylässä mukana oli enimmillään 35 ja Jämsässä 10 henkilöä. Joutsan Myllynlahdella 21.4. järjestetty lintulahtipäivystys keräsi peräti 63 vierailijaa.

Kesäkuussa järjestettiin yölaulajaretket Jyväskylässä, Joutsassa ja Äänekoskella. Virallisten tapahtumien ohella yhdistyksen edustajat vetivät linturetkiä mm. keskisuomalaisille kouluille ja yhdistyksille, joista mainittakoon suuren suosion keränneet ympäristötaideyhdistys Joki ry:lle järjestetyt retket Jämsässä.

Keväällä järjestettiin lintukurssit Jyväskylän työväenopistolle ja Jyväskylän ammattikorkeakoululle (Harri ja Pia Högmander), lisäksi Kimmo Tuikka veti lintukurssin Äänekoskella ja Hannu Tammelin Saarijärvellä.

Kaikkiaan KSLY:n tai yhdistyksen edustajien järjestämiin tilaisuuksiin osallistui ennätykselliset 1014 henkilöä.

7. Talous
Yhdistyksen tulot koostuivat lähinnä jäsenmaksuista ja linnustoselvityksistä. Koska lehtien ilmestyminen siirtyi alkuvuoteen 2003, suuret menoerät lykkääntyivät nekin seuraavaan vuoteen. Vuoden 2002 tilinpäätös jäikin selvästi voitolliseksi.