Tunnetko keväiset juhlapukuiset sorsat?
Kiikaroitko keväällä vesilintuja?
Käytkö toukokuussa lintutornissa?
Eli juuri sinäkin pystyt suoriutumaan helpoimmasta linnustonseurannan muodosta ja aika moni vieläpä käy paikoilla, missä vesilintulaskennan voisi suorittaa. Vesilintulaskennan esittely löytyy Linnustonseurannan sivuilta:
https://www.luomus.fi/fi/vesilintulaskenta
Vesilintulaskennat ovat helppoudestaan huolimatta linnustonseurannan heikoimmin toteutettu laji. Samalla kuitenkin useimmat vesilintumme ovat vähentyneet dramaattisesti, minkä huomaa vaikkapa yrittämällä etsiä punasotkaa Keski-Suomesta pesimäaikana. Vesilintulaskenta toteutetaan laskemalla tietyltä vesialueelta kaikki nähdyt vesilinnut kaksi kertaa keväässä. Mahdollisuuksien laskentoja toistetaan tulevina keväinä. Aivan erityisesti laskentoja olisi tärkeä suorittaa lintutorneista, mistä laskentoja on tehty aiemminkin (ks. lista alla), mutta uuden laskentapisteen voi perustaa muuhunkin lintutorniin tai minkä tahansa vesistön äärelle paikkaan, josta jonkun vesialueen vesilinnut ovat nähtävissä ja laskettavissa. Normaalikeväinä molemmat laskennat suoritetaan Keski-Suomessa toukokuussa, mutta tänä varhaisena keväänä laskentoja on aikaistettu siten, että ensimmäinen jakso lasketaan 27.4.-3.5. ja toinen 11.-17.5.
Lista Keski-Suomen laskettavista lintutornikohteista löytyy tuolta:
https://www.luomus.fi/fi/vesilintulaskennat-lintutorneista#keskisuomi
Varattujen tornien perässä on merkintä ”var”. Tornikohteita voi varata laskettavaksi Linnustonseurannasta: linnustonseuranta(ät)luomus.fi
Kymmenen kohdan pikaohje vesilintujen pistelaskentaan
(https://www.luomus.fi/sites/default/files/vl_pikaohje_piste.pdf):
-
1) Suunnittele yhdestä tai useammasta pisteestä koostuva laskentareitti, jossa pisteistä katsottavat havainnointisektorit eivät mene päällekkäin.
2) Kysy linnustonseurannalta (linnustonseuranta (at) luomus.fi) , meneekö reittisi päällekkäin jo olemassa olevien aktiivireittien kanssa.
3) Mitä helppokulkuisemman reitin suunnittelet, sitä varmemmin tulet sen kiertämään vastaisuudessakin. Esimerkiksi teiden läheisyydessä olevat lintutornit tai vesistöjen näköalakalliot ovat oivia paikkoja. Huomioi myös valaistusolosuhteet (vältä vastavaloa valitsemalla eteläinen tai itäinen laskentapaikka).
4) Laskentakertoja on kohteilla kaksi keväässä, ja ajoitus kannattaa suunnitella kevään etenemisen mukaan. Suositeltavat laskenta-ajat ovat Etelä- ja Lounais-Suomen rannikkoalueella 1.–13.5. ja 19.–27.5., Etelä- ja Keski-Suomen sisämaassa 8.–16.5. ja 23.–31.5. sekä Pohjois- Suomessa 18. –26.5. ja 30.5.–10.6.
5) Laskenta-aika on aamu tai aamupäivä. Kirjaa aloitus- ja lopetusaika muistiin.
6) Ota mukaan ainakin havaintovihko, (lyijy)kynä, kello ja kiikari. Kaukoputki on tarpeellinen isommilla kohteilla ja uusilla kohteilla karttakopio auttaa laskentasektoreiden hahmottamisessa.
7) Käy kohde rauhallisesti läpi. Kohteen koosta ja lintumäärästä riippuen tähän voi mennä parista minuutista yli tuntiin. Useimmilla kohteilla laskenta kestää alle puoli tuntia. Toista laskenta mahdollisimman samalla tavalla seuraavalla kerralla.
8) Kirjaa vesilintuhavainnot parvikohtaisesti, esimerkiksi:
sinisorsa 1/1, 2/1, 1/, 3/2
telkkä 1/1, 2/, 1/
Vesilintujen lisäksi suositellaan laskettavaksi rantakanat, kahlaajat, lokkilinnut ja kerttuset sekä pajusirkku.
9) Määritä laskentakohteen elinympäristö (jaottelu kahdeksaan luokkaan tarkemmin ohjeissa: http://www.luomus.fi/seurannat/vesilinnut/ohjeet.htm).
10) Laskennan jälkeen maastolomakkeen tiedot puretaan Excel-pohjaiseen tai paperiselle koontilomakkeelle ja lähetä tiedosto linnustonseurantaan.