Jo syksyllä 2002 Suolahdesta löydetty töyhtökiuru selvisi ruokinnan turvin kevääseen saakka. Kiuru oli talven mittaan satojen retkeilijöiden kohteena, ja siitä tuli Keski-Suomen eniten yleisöä kerännyt lintu kautta aikain. Kevään ensimmäiset lintumuuton tunnustelijat, merilokki ja kyhmyjoutsen, tavattiin poikkeuksellisesti jo tammikuussa. Siitä lähtien muuttoliikennettä on riittänyt näihin päiviin asti, sillä etenkin laulujoutsenten syysmuutto on yhä käynnissä. Loppuvuoden ihailluin lintu on ollut Jämsässä syksystä asti piileskellyt kuningaskalastaja, joka sinnittelee yltyviä pakkasia vastaan Lokalahdella. Mutta noidenkin yllätysten ohi Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen asiantuntijaraati valitsi seuraavat kymmenen tapahtumaa tai ilmiötä loppua kohti kiihtyneen lintuvuoden 2003 huipuiksi.
- Vuoden ainoa maakunnalle uusi lintulaji on kuparisorsa. Jyväskylän Jyväsjärvellä muutamana vapun jälkeisenä päivänä sukellelleet kolme eksoottista vierasta keräsivät runsaasti ihastelijoita. Yksi uusi pesimälajikin todettiin, kun vuosien odottelun jälkeen merilokin pesintä varmistui Päijänteellä Kuhmoisissa.
- Muitakin poikkeuksellisia pesimäilmiöitä oli. Pohjoisten pöllöjen, erityisesti hiiri- ja lapinpöllöjen runsaus oli ennennäkemätöntä varsinkin maakunnan pohjoispuoliskolla. Satakielten kevätmuuttoa siivitti kerrankin oikeaan aikaan sattunut lämmin virtaus toukokuun lopulla, ja mestarilaulajat esiintyivät ennätyksellisen runsaina. Yli 200 havaitun reviirin ei ole ennen ylletty.
- Kiljukotka on tavattu Keski-Suomessa aiempina vuosina vain pari kertaa, mutta nyt tämä itäinen kotkalaji yllätti todella. Erityisesti Äänekosken Kalaniemessä loppukesäänsä viettänyt vuoden ikäinen kotka paitsi aiheutti määritysongelmia, myös keräsi runsaasti yleisöä. Pukutuntomerkkien perusteella sama lintu nähtiin myöhemmin Muuramessa ja Jyväskylän mlk:ssa Puuppolassa. Lisäksi kiljukotkia tavattiin Saarijärvellä, Konnevedellä ja Viitasaarella.
- Lintusyksy oli poikkeuksellisen antoisa. Ensimmäinen huippu koettiin jo heinäkuun lopulla aikuisten kahlaajien rynnistäessä. Lähinnä Keski-Päijänteellä laskettiin 27.-29.7. noin 2000 muuttavaa pohjoisen ja koillisen lähettilästä. Runsaimmat lajit olivat punakuiri, suosirri ja isosirri, joita kaikkia havaittiin satamäärin. Viime syksyinä opittu kurkimuuton ennustaminen onnistui jälleen: 16.-20.9. nähtiin Keski-Suomessa yli 20 000 muuttavaa kurkea! Huippupäivänä 16.9. ynnättiin Petäjäveden Kettulanmäellä uusiksi piirinennätyslukemiksi 6305 pohjoisten soitten kasvattia.
- Syyskuun lämpimät itäiset tuulet kantoivat taigauunilintuja Suomeen runsaammin kuin koskaan. Jyväskylästä, Laukaasta ja Äänekoskelta – enimmäkseen lintuharrastajien pihoilta! – keksityt puolenkymmentä ”pientä vihreää” tuplasivat lajin havaintomäärän Keski-Suomessa. Laji on vaikeasti havaittava ja tunnistettava ja viihtyy kaikenlaisissa metsissä ja pöpeliköissä, joten todelliset yksilömäärät lienevät satoja ellei tuhansia.
- Arktinen muutto ei tarjonnut parastaan menneenä syksynä, mutta huipentui upeaan isokoskeloiden läpimuuttoon sään kylmettyä 26.10. Parhaalla paikalla Säynätsalossa laskettu 928 kielii yhdestä kovimmista sisämaan koskelomuutoista ikinä. Vastaava säänmuutos koettiin itsenäisyyspäivänä, ja taas lintuharrastajat uhmasivat viimaa ja pakkasta Säynätsalossa. Päivän komea anti oli 338 muuttavaa laulujoutsenta 50 parvessa.