1. Yleistä

Vuosi 1983 oli yhdistyksen yhdeksäs toimintavuosi. Vuoden alussa saatiin päätökseen yhdistyksen nimeä ja toimialuetta koskenut sääntöjen muutos, jonka mukaan nimeksi tulee Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ja toimialue laajenee Kivijärven sekä Kinnulan kunnilla Kuoreveden jäädessä pois. Vuoden merkittävimpänä tapahtumana oli marraskuussa järjestetty luonnonkuvailta, jossa oli läsnä n. 300 henkeä.

Linnut ja lintuharrastus oli aiheena kaikille avoimessa valokuvauskilpailussa, johon osallistui 15 kuvaajaa. Palkinnot saatiin pääosin lahjoituksena Foto-Järviseltä. Jyväskylän kaupungilta yhdistys sai tehtäväksi puistojen pöntöttämisen, joka suoritettiin keväällä talkootyönä. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden alussa 284 ja lopussa 246.

2. Hallitus ja muut toimihenkilöt
Yhdistyksen puheenjohtajana toimi toista kautta Kari Oittinen, varapuheenjohtajana Seppo J. Ojala, sihteerinä Hannu Koivisto, rahastonhoitajana Tapio Koistinaho, arkistonhoitajana Kalevi Hyytiä sekä muina hallituksen jäseninä Esko Martikainen ja Keijo Vesanen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 8 kertaa. Pöytäkirjapykäliä kertyi 79.

Keski-Suomen Linnut -lehden toimitukseen kuuluivat: Jarmo Kovanen, Markku Kuitunen, Pentti Valkeajärvi, Esko Martikainen ja Hannu Vuorinen. Havaintotoimikuntaan kuuluivat: Jukka Virtanen, Antti Lammi, Petri Kuhno, Ari Pirkkalainen, Esko Martikainen ja Keijo Vesanen. Petovastaavana oli Ari Pirkkalainen, linnustonsuojeluvastaavana Jarmo Kovanen, havainnointivastaavana Jukka Virtanen ja tiedotusvastaavana Hannu Koivisto. Rariteettikomiteaan kuuluivat: Jukka Virtanen, Risto Pirkkalainen, Esko Martikainen, Olli Vesikko ja Aarno Liimatainen. LYL-aluevastaavana toimi Esko Martikainen.

3. Kokoukset
Yhdistys kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Maaliskuun kuukausikokouksessa Lasse J. Laine puhui lintujen määrittämisestä ja paikalla oli 44 henkeä. Kevätkokouksessa huhtikuussa Risto A. Väisänen selvitteli Keski-Suomen maalinnuston koostumusta, paikalla oli 12 henkeä. Marraskuun kuukausikokouksessa Antti Karlin esitteli saariston luontoa ja linnustoa. Kuulijoita paikalla oli 25.

4. Retket
Ohjattuina retkinä järjestettiin ainoastaan Jyväskylässä sunnuntairetkiä kolme kertaa. Suomenlahden rannikolle suunniteltua kevätretkeä ei toteutettu vähäisen lähtijämäärän vuoksi.

5. Tiedottaminen
Keski-Suomen Linnut -lehteä julkaistiin neljä kertaa sivumäärän ollessa 112. Maksamattomia jäseniä hätisteltiin keväällä karhukirjeellä. Havaintotoimikunta toimitti havaintojenkeruuta varten vihkon. Havaintokortteja painettiin 1000 kpl. Paikallisissa lehdissä ja Keskisuomalaisessa oli kevät- ja syysmuuttokatsauksia, huuhkajan rauhoitusta sekä sepelhanhea ja pähkinänakkelia koskevia artikkeleita. Alueradiossa Seppo J. Ojalalla oli ohjelma kalasääksestä. Luonnonkuvaillasta tiedotettiin niin ikään radiossa ja paikallislehdissä. Tilaisuudesta levitettiin liikkeisiin mainosesitteitä. Yleisölle painatettiin käsiesite ja juliste. Luonnonkuvaillan sponsorina toimi SL-Foto, joka avusti mainostamiskuluissa. Lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimistolle yhdistys antoi selvityksen toimialueen tiira- ja lokkiluodoista ja Metsähallitukselle lausunnon Pyhä-Häkin kansallispuiston käytön laajentamisesta.

6. Havainnointi ja tutkimukset
Kevät- ja syysmuutto-, sekä pesintäaikaisia ja talvihavaintoja kerättiin ja havaintotoimikunta teki niistä yhteenvedot jäsenlehteen. Ensimmäistä kautta havainnot kerättiin korteilla. Huuhkajaselvitystä jatkettiin kolmatta vuotta 19 havainnontekijän voimin, yölaulajia tutkittiin Jyväskylän seudulla ja Metsähallitukselta saatiin Pyhä-Häkin linnuston jatkoselvitys. LYL:n projekteista osallistuttiin koskikara-, kurki- ja pöllöprojekteihin. Jäseniä koulutettiin järjestämällä rengastustentti ja 2 kpl lintuharrastajatutkintoja. Suolahden työväenopistossa oli keväällä lintukurssi, jossa osanottajia oli 16.

7. Talous
Jäsenmaksutulojen lisäksi tuloja saatiin luonnonkuvaillasta, puistojen pöntötysprojektista, vakuutusasiamiestoiminnasta, avustuksesta Jyväskylän kaupungin nuorisolautakunnalta, lintulehtipaketista sekä myyntituloista.

Kokonaisuutena vuoden 1983 toimintasuunnitelma toteutui hyvin. Toteutumatta jäivät pienryhmä- ja leiritoiminnan aikaansaaminen.