1. Yleistä
Vuosi 1984 oli yhdistyksen kymmenes toimintavuosi. Vuotta juhlistettiin julkaisemalla jäsenlehden 4. numero värikantisena juhlanumerona ja järjestämällä kahvitilaisuus ravintola Priimuksessa Jyväskylässä. Vuoden kuluessa saatiin yleisölle suuntautuvaa tiedotusta huomattavasti lisätyksi eri sanomalehtien ja radion avulla. Myös edellisvuosina lamassa ollutta ohjattua retkeilytoimintaa pystyttiin elvyttämään. Jäsenmäärä kääntyi nousuun vuonna 1984 – lisäystä edellisvuodesta oli 14 jäsentä, ja jäsenmäärä oli vuoden lopussa 259 henkilöä. Kun poistuma vuoden aikana oli 37 jäsentä, uusia tai uudelleen jäseniksi liittyneitä oli 39. Jäsenistä alle 25-vuotiaita oli 40 %. Naispuolisia oli 30. Jäseniä oli kaikista muista toimialueen kunnista paitsi Joutsasta, Luhangasta ja Kinnulasta.
2. Toimihenkilöt
Puheenjohtajana toimi kolmatta vuotta Kari Oittinen, varapuheenjohtajana Esko Martikainen, sihteerinä Hannu Koivisto, rahastonhoitajana Tapio Koistinaho, arkistonhoitajana Aarno Liimatainen ja jäseninä Seppo J. Ojala ja Keijo Vesanen. Hallitus kokoontui 8 kertaa ja pöytäkirjapykäliä kertyi 95. Keski-Suomen Linnut -lehden toimituskuntaan kuuluivat: vt. toimittaja Markku Kuitunen, toimitussihteeri Tapio Koistinaho, toimittajat Petri Kuhno, Esko Martikainen, Pentti Valkeajärvi, Petri Willman ja Hannu Vuorinen. Havaintotoimikuntaan kuuluivat: Esko Martikainen, Petri Kuhno, Harri Hakkarainen, Ari Pirkkalainen, Antti Lammi ja Pekka Kyllönen. Alueelliseen rariteettitoimikuntaan kuuluivat: Aarno Liimatainen (pj.), Risto Pirkkalainen, Esko Martikainen ja Olli Vesikko. Petovastaavana oli Ari Pirkkalainen, linnustonsuojeluvastaavana Jarmo Kovanen, LYL-aluevastaavana Esko Martikainen ja tiedotusvastaavana Seppo J. Ojala.
3. Kokoukset
Yhdistys kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Kevätkokouksessa 24.4. Jussi Viitala kertoili myyristä. Paikalla oli 16 henkeä. Kuukausikokouksessa 15.5. Aarno Liimatainen esitteli arktisten lintujen muuttoa 19 hengelle. Yhdistyksen 10-vuotisjuhlakokous 20.11. kokosi 42 henkeä. Yhdistyshistoriikin ja Siikalahtivideon lisäksi kokouksen aiheena oli bongaus, josta kertoi Petri Willman Jussi Murtosaaren näyttäessä dioja. Lisäksi pidettiin kaksi aluekokousta, toinen Äänekoskella, jossa oli 15 henkeä, ja toinen Pihtiputaalla 30 läsnäolleelle.
4. Retket
Sunnuntaiaamuretkiä järjestettiin yhdessä Jyväskylän kaupungin nuorisotoimiston kanssa kolme. Niistä paras yleisömenestys oli Konneveden Pyhäjärvelle ja Siikakosken tutkimusasemalle suuntautuneella retkellä – 36 osanottajaa. Retkien vetäjänä oli Esko Martikainen. Kaukoretki suuntautui 9.-10.6. Parikkalan Siikalahdelle, jossa oli 23 osanottajaa. Paikallisretkiä järjestettiin omin autoin ja pienillä porukoilla mm. Konneveden-Suolahden suunnalla.
5. Tiedottaminen
Keski-Suomen Linnut -lehteä julkaistiin neljä numeroa viimeisen ollessa tavallista paksumpi, värikantinen juhlanumero. Vuosikerran sivumäärä nousi 112:sta 148:aan. Lehteä julkaistiin jäsenille, 122 lintulehtipaketin tilaajalle, 10 kirjastoon, vaihtojulkaisuna LYL:n paikallisyhdistyksille. Lehden painosmäärä oli 600. Jäsentiedotteita lähetettiin kerran. Lehdistötiedotteita oli 8 kpl: talvella marjalinnuista ja talvehtineista harvinaisuuksista, keväällä teeren ja metson soitimesta, lintujen salametsästyksestä, lapinpöllöjen vaelluksesta, kevätmuuton edistymisestä, kesällä Jyväskylän Eerolanlahden luonnosta ja laulujoutsenen paluusta Keski-Suomeen. Lisäksi kevään aikana Martti Rikkonen piti luontoäänipalstaa Keskisuomalaisessa viikoittain. Kaikkiin 16 paikallislehteen lähetettiin tiedote -Mitä tehdä kuolleille, rengastetuille linnuille-. Alueradiossa oli keväällä Seppo J. Ojalan ja Esko Martikaisen haastattelu lintujen kevätmuutosta. 13.6. Pekka Koski ja Risto Pirkkalainen kertoivat Konneveden Pyhäjärvestä, 15.6. Timo-Heikki Varis ja Pekka Turunen esittelivät Viitasaaren Heinä-Suvantoa, ja joulukuussa Auvo Hamarusta haastateltiin talvilinnuista. Lääninhallitukseen tehtiin selvityspyyntö, joka koski rauhoitettujen lintujen luvatonta täyttöä ja yksityisiä kokoelmia. Yhdistyksen toiminnasta kertova juliste oli esillä Kuusamo Naturassa ja Riihimäen erämessuilla.
6. Havainnointi ja koulutus, tutkimukset
Kevät- ja syysmuuttohavaintojen kokoamista jatkettiin, ja havaintotoimikunta teki aineistosta yhteenvedot lehteen. Talvilintuhavaintoja ja pesintäaikaisia havaintoja kerättiin myös, ja niistä tehtiin yhteenvedot. ARK-havaintoja ilmoitettiin vähän. Havainnointi- ja rariteettitoimikunnat kokoontuivat huonosti. Valtakunnallista koskikaraselvitystä jatkettiin tuloksekkaasti 65 havainnoitsijan voimin. Peltolintututkimusta ei saatu kunnolla käyntiin. Petolintuja ja joutsenta seurattiin niin ikään. Omaa huuhkajaselvitystä jatkettiin 5. vuotta ja lähes koko yhdistyksen toiminnan ajan jatkunutta yölaulajatutkimusta pidettiin edelleen vireillä Jyväskylän seudulla. Päijänteellä tutkittiin vesilinnustoa ja kuikkia inventoitiin mm. Konnevedellä, Pyhäjärvellä ja Keiteleellä. Joutsen- ja kaakkurihavainnot kerättiin yleisöltä lehtikyselyin. Rengastustoimintaan osallistui kymmenkunta rengastajaa. Pääpaino oli sääksen, haukkojen ja pöllöjen rengastuksessa. Yhdistys järjesti keväällä kaksi lintukurssia, toisen Suolahdessa, jossa oli 16 henkeä ja toisen Konnevedellä, jossa oli yhteensä 50 osanottajaa.
7. Linnustonsuojelu- ja PR-toiminta
Jäsenille välitettiin auringonkukansiemeniä yht. 650 kg. Jäsenet ovat toimittaneet useita kuolleita lintuja yliopiston museoon. Yhdistyksen toimialueella on arviolta 800 pöllönpönttöä, joista uusia 50. Sääksen ja haukkojen tekopesiä on rakennettu noin 50, joista uusia 12. Kotkahaaskoja pidettiin Pihtiputaalla, Toivakassa, Konginkankaalla ja Äänekoskella. Yhdistys sai keväällä tehtäväksi panna Jyväskylän puistoihin 200 pönttöä. Tehtävä hoidettiin talkootyönä. Esko Martikainen kävi tunturikerho Outsin ja eläkeläisten tilaisuuksissa keväällä näyttämässä dioja. Samoin kävi Ari Pirkkalainen Keski-Suomen kansanopistolla esittämässä kuvia. Juhlakokouksen arpajaisten tuotto päätettiin lahjoittaa Heinolan lintutalolle.
8. Talous
Jäsenmaksu oli 20 mk koululaisilta ja opiskelijoilta, ja muilta 30 mk. Lintulehtipaketin tuotto oli 1800 mk, Tapiolan vakuutusasioimiston tuotot 1500 mk, kirjojen, pönttöjen ja muun materiaalin myyntivoitot olivat 4400 mk. Jyväskylän kaupungin nuorisolautakunnalta saatiin retkiin 600 mk. Mainostulot pysyivät edelleen pieninä. Toiminnan rahoitus onnistui tyydyttävästi. Tulos oli tilikauden lopussa 777 mk alijäämäinen.
9. Muu toiminta
Jukka Virtanen toimi LYL:n hallituksessa. LYL:n kevätkokoukseen Kokkolassa osallistui Esko Martikainen. Syyskokoukseen Kuopiossa osallistuivat Kari Oittinen ja Ari Pirkkalainen. Yhdistys piti aktiivisesti yhteyttä lääninhallitukseen, paikallisiin luonnonsuojeluyhdistyksiin ja muihin lintuyhdistyksiin.
10. Toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutuminen
Vuodelle 1984 laadittu toimintasuunnitelma toteutui hyvin ja talousarviokin tyydyttävästi.