Toimintakertomus vuodelta 1985

1. Yleistä

Vuosi 1985 oli yhdistyksen yhdestoista toimintavuosi. Vuoden toimintaa vilkastuttivat erityisesti maakunnissa pidetyt lukuisat paikalliskokoukset. Retkipuolella yhdistys teki ensimmäisen ulkomaille suunnatun matkan. Jäsenmäärä pysyi lähes samana ollen vuoden lopussa 257, joista naisjäseniä oli 34 ja alle 25-vuotiaita 96. Uusia jäseniä tuli mukaan 48. Jäsenistön vaihtuvuus on siten 20 % luokkaa. Eniten jäseniä asui Jyväskylässä (77) ja Jyväskylän maalaiskunnassa (35).

2. Toimihenkilöt
Yhdistyksen puheenjohtajana toimi neljättä vuotta Kari Oittinen, varapuheenjohtajana Esko Martikainen, sihteerinä Hannu Koivisto, taloudenhoitajana Harri Högmander, arkistonhoitajana Aarno Liimatainen, jäseninä Ari Pirkkalainen ja Tapio Koistinaho. Keski-Suomen Linnut -lehden toimituskunnan muodostivat vt. toimittaja Tapio Koistinaho, Markku Kuitunen, Esko Martikainen, Pentti Valkeajärvi, Timo-Heikki Varis ja Petri Kuhno. Havaintotoimikuntaan kuuluivat: Petri Kuhno, Pekka Kyllönen, Harri Hakkarainen, Petri Wilman, Ari Pirkkalainen, Harri Högmander ja Mika Nieminen. ARK:n jäseniä olivat Aarno Liimatainen (pj.), Esko Martikainen, Markku Kuitunen, Seppo J. Ojala, Petri Willman ja Mika Nieminen, joista aina kaksi varalla. LYL-aluevastaavana toimi Petri Kuhno, petovastaavana Ari Pirkkalainen, linnustonsuojeluvastaavana Seppo J. Ojala ja tiedotusvastaavana Esko Martikainen. Kuikkaprojektista vastasi Jukka Virtanen. Kirjamyynnin hoiti Ari Pirkkalainen, pienmateriaalin myynnin ja jäsenrekisterin ylläpidon Hannu Koivisto. Retkien vetäjänä toimi Esko Martikainen.

3. Kokoukset
Kevätkokous 2.4. Jyväskylän kaupunginkirjastossa, 13 jäsentä, Anthony Bosley: loukkaantuneiden lintujen hoito. Kuukausikokous 5.5. Jyväskylässä Survo-Korpelassa, 16 jäsentä, asiaa vesilinnuista. Syyskokous 26.11. Jyväskylässä hotelli-ravintolakoulu Priimuksessa, 22 jäsentä, Martti Rikkosen diaesitys. Suurimmat osanottajamäärät vetivät lukuisat lintuharrastusillat toimialueen kunnissa. Ohjelmassa oli mm. yhdistyksen toiminnan seudulla tunnetuksitekemistä, paikkakunnan linnuston ja linnustonseurantatutkimusten esittelyä, diaesityksiä ja lintujen määritysongelmia. Jyväskylässä pidettiin kolme tilaisuutta 20.2. (26), 5.3. (30) ja 21.3. (40). Saarijärvellä 10.2. (32), Jämsässä 18.3. (18), Konnevedellä 17.3. (20), Viitasaarella 6.10. (24), Laukaassa 27.11. (18), Sumiaisissa 24.11. (12) ja Äänekoskella 27.11. (21). Hallitus kokoontui 9 kertaa.

4. Retket
Ruotsin @ölantiin Ottenbyn lintuasemalle suuntautui yhdistyksen 10 vuoden toiminnan kunniaksi matka maan rajojen ulkopuolelle 1.-3.6. Matkalla oli mukana 28 henkeä. Muita ohjattuja retkiä pidettiin Jyväskylässä huhti-toukokuussa yleisölle yhteensä kolme.

5. Tiedottaminen
Keski-Suomen Linnut -lehden ulkoasua ja sisältöä on pyritty edelleen parantamaan. Lehti on saatu ilmestymään ajallaan. Näiden ansiosta lehden tilaajamäärät ovat kasvaneet lähes 20 % vuoden aikana. Lehteä julkaistiin edelleen neljä numeroa kokonaissivumäärän ollessa 128. Lehden painosmäärä oli 600. Jäsentiedotteita lähetettiin yksi ja muita yhteensä 5 kpl. Erilaisia lehtiartikkeleita tehtiin yhteensä 7 kpl. Keskisuomalaisessa oli pöllöistä 5.4. ja 27.4., kololintujen pöntöistä 22.4., kalasääskestä 19.5., pähkinähakeista 24.9. ja 22.10. Keskisuomalaisessa niin ikään oli touko-kesäkuun aikana viisiosainen luontovalokuvauskurssi, jonka asiantuntijoina olivat Marko Kaiponen ja Jussi Murtosaari. Alueradiossa oli haastatteluja useaan otteeseen.

6. Havainnointi, tutkimukset, koulutus
Havaintojen keräämistä jatkettiin aiemmassa laajuudessa. Havaintojen julkistamisessa ollaan siirtymässä enemmän vuosikatsauksiin. Tutkimusten tulokset kuitenkin tehdään edelleen erilliskatsauksina. Koskikara on keskisuomalaisittain vahva laji ja projektissa oli mukana komeasti 56 havaintojen tekijää, rengastajaa ja avustajaa. Tehokkaasti hoidettiin myös valtakunnallinen sääksi-inventointi. Tehokkuuden osoittaa hyvin poikastuoton jatkuva kasvusuunta. Jo seitsemättä vuotta jatkui huuhkajaselvitys 25 huuhkajakallioilla kiertelevän rengastajan voimin. Vuoden aikana varmistettiin 12 uutta reviiriä kokonaismäärän ollessa 45 reviiriä. Pöllöt ja haukat kiinnostivat lähes sataa havaintojen kirjaajaa. Myös joutsen- ja kuikkaselvityksiä pidettiin vireillä. Syksyn pähkinähakkivaellus kiinnosti erityisesti suurta yleisöä. Havaintoja saatiin lähes 200 kpl. Rengastajista on ollut pientä pulaa ja tämän helpottamiseksi järjestettiin syksyllä rengastustentti. Jyväskylässä pidettiin keväällä kolme lintukurssia, joissa kävi yhteensä lähes sata osanottajaa.

7. Linnustonsuojelu
Toimialueella on n. 1000 pöllönpönttöä, joista uusia 100. Petolintujen tekopesiä on n. 100, joista parikymmentä uutta. Kotkan haaskoja pidettiin 4 paikassa. Asuntomessualueelle Jyväskylään asennettiin 50 pikkulinnun pönttöä. Jyväskylän torilla pidettiin pönttömyyntitalkoot keväällä.

8. Talous
Jäsenmaksu oli edelleen 30 mk, opiskelijoilta 20 mk. Avustuksia saatiin retkiin Jyväskylän kaupungilta 400 mk. K-S Linnut -lehden tilausmaksuja tuli 2500 mk. Suurimmat pönttötulot saatiin asuntomessualueen pöntöistä. Mainostulot ja tulot vakuutusasioimistosta jäivät pieniksi. Toiminnan rahoitus onnistui tyydyttävästi. Yhdistykselle avattiin KOP:ssa toinen tili. Tilikauden tulos oli alijäämäinen.

9. Muu toiminta
Yhdistys piti aktiivisesti yhteyttä paikallisiin luonnonsuojelujärjestöihin, muihin lintuyhdistyksiin ja kylätoimikuntiin. Osallistuttiin LYL:n edustajiston kokoukseen Lahdessa ja Lammin ATK-kurssille.

10. Yhteenveto
Toiminnan hajauttaminen maakuntiin on koettu myönteisenä asiana. Pääosa jäsenistähän asuu Jyväskylän seudun ulkopuolella. Kokouksilla luodaan jäsenten keskuuteen yhdessäolon tuntua, mikä on tärkeätä jäsenten lintuharrastuksen syventämiseksi, ja yhteyksiä paikalliseen väestöön yhdistyksen toiminnan tunnetuksi tekemiseksi, uusien jäsenten saamiseksi ja lintutiedon jakamiseksi. Jäsenlehden sisällön ja ulkoasun kehittäminen on tuottanut positiivista palautetta ja tämä on näkynyt mm. tilaajakannan voimakkaana kasvuna. Talkootoimintaakin saatiin aikaan pönttöjen valmistuksessa ja maastoon levityksessä. Erityiskiitos saavutetuista tuloksista kuuluu paikkansa nyt jättävälle puheenjohtajalle. Vuodelle 1985 laadittu toimintasuunnitelma toteutui hyvin ja talousarviokin tyydyttävästi.