Toimintakertomus vuodelta 1988

1. Yleistä

Vuosi 1988 oli yhdistyksen neljästoista toimintavuosi. Yhdistys on Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton (LYL) jäsenyhdistys. Toiminta on edelleen ollut vilkasta ja monipuolista. Lintuatlasta jatkettiin kolmatta vuotta. Euroopan kurkivuosi antoi toiminnalle oman leimansa.

Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 272 (-15), joista alle 25-vuotiaita 79. Uusia jäseniä saatiin 36. Eniten jäseniä asui Jyväskylässä 87 (+0), Jyväskylän mlk:ssa 33 (-2) ja Jämsässä 20 (-1). Ulkopaikkakuntalaisia oli 36.

2. Toimihenkilöt
Hallituksen puheenjohtajana jatkoi kolmatta kautta Esko Martikainen, varapuheenjohtajana toimi Harri Högmander, sihteerinä Hannu Koivisto, taloudenhoitajana Jukka Ågren, arkistonhoitajana Pekka Kyllönen, jäseninä Kimmo Tuikka ja Harri Hakkarainen.

Keski-Suomen Linnut-lehden toimituskunta: Antti Lammi (vastaava), Harri Högmander, Esko Martikainen, Jussi Murtosaari (kuvatoimittaja) ja Kimmo Tuikka.

Havaintotoimikunta ja alueellinen rariteettikomitea (ARK): Harri Hakkarainen, Jukka Virtanen, Antti Lammi, Pekka Kyllönen, Petri Willman ja Keijo Vesanen.

LYL:n edustajisto v. 1988-89: Harri Hakkarainen, Harri Högmander ja Antti Lammi.

Tiedotusvastaava: Antti Lammi. Petovastaava: Harri Hakkarainen ja Pasi Honkalahti. Linnustonsuojeluvastaava: Kimmo Tuikka.

Projektivastaavat: valkoselkätikka Hannu Koivisto, koskikara Harri Högmander, huuhkaja Pekka Mäkinen, kurki Jukka Ågren ja Esko Martikainen, euroatlas Lauri Kahanpää, Kalevi Hyytiä ja Hannu Koivisto.

3. Kokoukset, tilaisuudet
Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 28.4. Jyväskylän kaupunginkirjastossa, jossa Tapio Alanko ja Kari Reinikainen esittelivät valkoselkätikkaprojektin etenemistä. Syyskokouksessa 16.11. Timo-Heikki Varis näytti luontokuvia. Paikalla oli yli 80 henkeä.

Toukokuussa pidetyssä kuukausikokouksessa aiheena oli arktikamuutto. Lintubussi kävi Jämsässä 30.4. Jyväskylässä oltiin mukana pönttöjä kairaamassa. Lokakuussa pidettiin Suomen Lintutieteellisen yhdistyksen symposio ja LYL:n syyskokous Jyväskylässä.

Hallitus kokoontui 8 kertaa, pöytäkirjoihin pykäliä kertyi 80.

4. Retket
Lintuatlas eteni alueellamme kolmantena laskentavuonna suunnitelmien mukaan. Tavoiteltu 10000 havaintoa saavutettiin. Ruutua kohden laskettuna lajimäärä oli keskimäärin 80. Puutteita paikattiin vielä kesäkuussa Keiteleelle tehdyllä laskentaretkellä. Pienillä porukoilla tehtiin edellisvuosien tapaan takseerausretkiä mm. Saariselälle, Käsivarren Lappiin ja Inariin.

Suunniteltua arktikaretkeä Virolahdelle ei voitu toteuttaa osanottajapulan vuoksi.

Perinteisiä yleisölle suunnattuja sunnuntairetkiä järjestettiin toukokuussa Jyväskylässä, Jämsässä ja Äänekoskella.

5. Tiedottaminen
Jäsenlehti Keski-Suomen Linnut ilmestyi edelleen 4 kertaa vuoden aikana kokonaissivumäärän ollessa 128. Painopaikka on ollut Viiskunta Alavudella. Lehden painosmäärä on 600. Lisäksi julkaistiin kahden vuoedn atlashavainnot 28-sivuisena lehtenä. Lehti oli edelleen mukana lintulehtipaketissa.

Lehdistötiedotteita tehtiin n. 20. Paikallisradioista Radio Jyväskylässä ja Radio Keski-Suomessa käytiin kymmeniä kertoja. Keväällä osallistuimme Yleisradion järjestämään lintuyhdistysten väliseen tietokilpailuun. Puheenjohtajaa haastateltiin Kymmenen uutisissa.

6. Havainnointi ja tutkimukset
Havaintojen keräämistä jatkettiin aiemmassa laajuudessa. Havainnoista havaintotoimikunta on tehnyt vuosikatsauksen ja selvityksen harvinaisista lajeista jäsenlehden kakkosnumeroon. Projektilajeinamme ovat koskikara, kalasääski ja huuhkaja, joista on tehty omat yhteenvedot.

Koskikaroja on tutkittu kuudetta vuotta. Huuhkajatutkimus on jatkunut jo 10 vuotta. Yhdistyksen 15-vuotisjulkaisun ”Keski-Suomen linnusto” suunnittelua ja aineiston keruuta jatkettiin.
Jyväskylän Rautpohjan-Eerolanlahden linnustosta laadittiin raportti kaupungin ympäristönsuojelutoimistolle.
Leivonmäen Haapasuolla tehtiin LYL:n toimesta linnustotutkimus. Koko toimialueen kattavan pönttörekisterin suunnittelua jatkettiin.

7. Koulutus
Ohjatuilla retkillä uusia jäseniä on opastettu havaintojen teossa, välineiden hankinnassa ja retkikohteiden valinnassa. Jämsässä on jatkettu nuorten luontokerhotoimintaa. Saarijärvellä pidettiin lintuharrastuskurssi.

8. Linnustonsuojelu
Lintujen talviruokintaan on välitetty jäsenille auringonkukansiemeniä n. 5000 kg. Pönttötalkoita on ollut eri puolilla maakuntaa. Pöllönpönttöjä toimialueella on n. 1500. Valkoselkätikan talviruokinta saatettiin alulle Maailman Luonnonsäätiön tuella eteläisessä Keski-Suomessa. Yhdistyksemme on kansainvälisen Lintujensuojeluneuvoston (ICBP) järjestöjäsen. Yhdistys on ottanut kantaa Muuramen Muuramenlahden kaavoitussuunnitelmiin pyytäen ottamaan huomioon alueen linnustollisen arvon.

9. Talous
Yhdistyksen talous on kuluneena vuonna ollut vakaalla pohjalla. Jäsenmaksuja korotettiin 40 mk:aan, opiskelijoilta 30 mk:aan. Merkittäviä lisätuloja saatiin siementen myynnistä ja Rautpohjan-Eerolanlahden linnustoselvityksestä. Ok-opintoksekuksen tuella pitkämatkalaisille hallituksen jäsenille on voitu maksaa kokousmatkakuluja.