1. Yleistä

Vuosi 1989 oli yhdistyksen viidestoista. Toiminta oli monipuolista koostuen kokouksista, kursseista, retkeilystä, havaintojenkeruusta, tutkimuksista ja julkaisutoiminnasta. Suuri muutos edellisiin vuosiin oli atk:n käyttöönotto lehden taitossa. Samalla muutettiin lehden ulkoasua. Vuoden lopussa jäsenmäärä oli 290, joka oli 18 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yhdistys on Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton (LYL) jäsenyhdistys.

2. Hallitus ja toimikunnat
Yhdistyksen hallitus kokoontui kymmenen kertaa puheenjohtaja Harri Högmanderin johdolla. Varapuheenjohtajan titteliä kantoi Hannu Koivisto, sihteerinä toimi Kimmo Tuikka, taloudenhoitajana Pekka Niskanen sekä jäseninä Harri Hakkarainen, Timo Kupari ja Keijo Vesanen. Hallituksen kokouksista kerääntyi pöytäkirjapykäliä yhteensä 129.

Keski-Suomen Linnut -lehden toimittamisesta vastasi ja taitosta huolehti Jukka Virtanen. Toimituskuntaan kuuluivat lisäksi Harri Högmander, Antti Lammi, Esko Martikainen, Jussi Murtosaari ja Kimmo Tuikka.

Keski-Suomen linnusto -kirjan toimituskunnan muodostivat Harri Högmander, Esko Martikainen, Jukka Virtanen ja Jukka Ågren. Havaintokatsauksen ilmoitetuista havainnoista kokosi havaintotoimikunta, johon kuuluivat Harri Hakkarainen, Pekka Kyllönen, Antti Lammi, Pekka Niskanen, Kimmo Tuikka, Keijo Vesanen ja Jukka Ågren.

Alueellinen rariteettikomitea (ARK) tarkasti harvinaisuushavainnot. ARK:n jäseninä toimivat Pekka Kyllönen, Antti Lammi, Keijo Vesanen ja Petri Willman.

3. Tiedottaminen ja julkaisutoiminta
Yhdistyksellä ei ollut vuonna -89 tiedotusvastaavaa, joten lehdistötiedottaminen jäi yksittäisten henkilöiden varaan. Radiossa esiinnyttiin viidesti. Syksyn ajan yhdistyksellä oli käytössä Jyväskylän Vanhan Apteekin tarjoama näyteikkuna Kauppakadun varrella. Ikkunaan sijoitetussa posterissa kerrottiin mm. yhdistyksen toiminnasta ja talvilinnuista.

Keski-Suomen Linnut -lehteä julkaistiin edelleen neljä numeroa. Painosmäärä oli 600 kappaletta. Vuosikerran kaksi ensimmäistä numeroa painettiin Rotaprint-painossa Jyväskylässä ja kaksi jälkimmäistä SOK-painossa Vaajakoskella. Lehden lisäksi jäsenille tiedotettiin kevään ja syksyn tapahtumista jäsenkirjeillä. Keski-Suomen linnusto -kirjan toimittamista jatkettiin. Lisäksi osallistuttiin Suomen lintupaikkoja käsittelevän kirjan kirjoittamiseen.

4. Havainnointi ja tutkimukset
Havaintoja kerättiin edelleen havaintokorteilla ja niistä koottiin katsaus jäsenlehden kakkosnumeroon. Havainnoinnin helpottamiseksi Jyväskylän kaupunki rakensi lintutornin Kuokkalan Pitkäruohoon. Lisäksi yhdistyksestä tehtiin aloitteet lintutornien rakentamiseksi Viitasaaren Heinä-Suvannolle ja Konneveden Pyhäjärvelle. Linnustoselvityksiä tehtiin Pyhäjärveltä sekä Saarijärven Kulhanvuoresta.

Euroatlas-projekti jatkui neljättä ja viimeistä vuotta. Keski-Suomessa atlastietoja kokosivat Kalevi Hyytiä, Lauri Kahanpää ja Hannu Koivisto. Yhdistyksen alueella alkuperäinen tavoite ylitettiin reilusti ja ruutukohtaiseksi lajimääräkeskiarvoksi tuli noin 85. Yhdistyksen jäsenet osallistuivat myös muihin valtakunnallisiin tutkimuksiin, kuten talvilintulaskennat.

Yhdistyksen omia projektilajeja olivat edellisten vuosien tapaan koskikara (vastaavana Harri Högmander) sekä petolinnuista erityisesti huuhkaja (Pekka Mäkinen) ja sääksi (Kari Oittinen). Vuonna 1989 uutena lajina erityisseurantaan otettiin kanahaukka (Ari Nieminen), jonka kantaa Keski-Suomessa selvitetään yhdessä metsästäjäjärjestöjen kanssa.

5. Kokoukset, retket ja koulutus
Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 18.4. Jyväskylän kaupunginkirjastolla. Auvo Hamarus kertoi Keski-Suomen joutsenten levinneisyyshistoriasta ja nykylevinneisyydestä, minkä lisäksi katsottiin Jussi Äkräksen elokuva ”Lsve”. Osanottajia oli 60. Syyskokous ja samalla yhdistyksen 15-vuotisjuhlakokous pidettiin 21.11. ravintola Priimuksen tiloissa Jyväskylässä. Lauri Kahanpää esitelmöi Keski-Suomen linnuston muutoksista kahden atlaksen tulosten perusteella ja pihtiputaalaiset Martti ja Markku Mäkelä näyttivät luontokuvia. Paikalla oli 43 henkeä. Lokakuussa Päivi Palokangas kävi Jyväskylän kaupunginkirjastolla kertomassa tuulihaukkatutkimuksesta Kauhavalla. Samassa tilaisuudessa Jussi Murtosaari piti määrityskisan diakuvista.

Keväällä Äänekoskella järjestettiin lintuharrastuskurssi yhdessä kansalaisopiston kanssa. Kurssille osallistui 30 henkeä. Ohjelmassa oli neljä kokoontumiskertaa ja retki. Myös Pihtiputaalla järjestettiin lintuharrastusilta kansalaisopiston kanssa. Osallistujia oli noin 25. Illan lopuksi käytiin kuuntelemassa pöllöjä. Joulukuussa Äänekoskelle kokoontui parikymmentä lähiseudun lintuharrastajaa kuvailtaan. LYL:n lintubussi kävi Jyväskylässä 2.5.

Kevätretki tehtiin Perämeren rannikolle 26.-28.5. Tauvon lintuasemaan, Liminganlahteen ja Hailuotoon tutustui kaikkiaan 20 retkeläistä. Keväällä järjestettiin lisäksi perinteiset paikallisretket polkupyörillä: Jyväskylässä 23.4. ja 7.5. sekä 7.5. Äänekoskella, Jämsässä ja Laukaassa. Retkillä oli mukana yhteensä noin 60 henkeä. Syysretkellä käytiin Tankarin majakkasaarella Kokkolan edustalla. Osanottajia oli 34. Syystalvella yhdistyksen joukkue otti osaa Yleisradion ”Mikä lintu lauloi” -kilpailuun ja selvisi loppukilpailuun.

6. Linnustonsuojelu
Yhdistys on Kansainvälisen lintujensuojeluneuvoston (ICBP) järjestöjäsen. Toimialueen eteläosissa jatkettiin valkoselkätikkojen talviruokintaa WWF:n toimesta. Muiden talvilintujen ruokintaa varten jäsenille välitettiin auringonkukansiemeniä ja kauraa. Yhdistyksen edustajat kävivät kertomassa Konneveden Pyhäjärven ja Viitasaaren Heinä-Suvannon maanomistajille alueiden linnustosta Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiirin järjestämissä tiedotustilaisuuksissa. Yhdistyksen jäsenet veivät kuluneena vuonna maastoon noin 100 pöllönpönttöä sekä useita satoja pikkulinnunpönttöjä.

7. Talous
Yhdistyksen talous on vakaalla pohjalla. Jäsenmaksu oli 40 mk, koululaisille ja opiskelijoille 30 mk. Lisätuloja saatiin lähinnä siemenmyynnistä. Keski-Suomi sai parhaan tuloksen valtakunnallisessa kolopuukampanjassa, mistä yhdistys sai palkinnoksi 1000 mk. Keski-Suomen linnusto -kirjan painatuskuluja varten saatiin avustusta toimialueen kunnilta ja eri yhdistyksiltä. Opintotoiminnan Keskusliitto avusti syyskokouksen järjestelyitä.