Toimintakertomus vuodelta 1990

1. Yleistä

Vuosi 1990 oli yhdistyksen kuudestoista toimintavuosi, joka koostui kokouksista, retkeilystä, havaintojenkeruusta, tutkimuksista ja julkaisutoiminnasta. Vuoden lopussa jäseniä oli 278, mikä on 12 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yhdistys on Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto r.y:n (LYL) jäsenyhdistys.

2. Hallitus ja toimikunnat
Yhdistyksen hallituksen kokouksia pidettiin kymmenen, joista kahdeksan oli päätösvaltaisia. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Harri Högmander ja varapuheenjohtajana Hannu Koivisto. Kimmo Tuikka oli yhdistyksen sihteerinä ja Pekka Niskanen taloudenhoitajana. Hallituksen muina jäseninä toimivat Keijo Vesanen, Timo Kupari ja Ari Nieminen. Hallituksen kokouksista kertyi pöytäkirjapykäliä yhteensä 85.

Keski-Suomen Linnut -lehden toimittamisesta vastasi ja taitosta huolehti Jukka Virtanen. Toimituskuntaan kuuluivat lisäksi Harri Högmander, Kimmo Tuikka ja Keijo Vesanen.

Keski-Suomen linnusto -kirjan toimituskunnassa toimivat Jukka Virtanen, Harri Högmander ja Kimmo Tuikka.

Havaintokatsauksen ilmoitetuista havainnoista kokosi havaintotoimikunta, johon kuuluivat Jukka Virtanen, Tomi Hakkari, Antti Lammi, Pekka Kyllönen, Ari Nieminen, Pekka Niskanen, Hannu Tammelin, Kimmo Tuikka, Keijo Vesanen, Paula Vesterinen ja Jukka Ågren.

Alueellinen rariteettikomitea (ARK) tarkasti harvinaisuushavainnot. ARK:n jäseninä toimivat edellisvuotiseen tapaan Pekka Kyllönen, Antti Lammi, Keijo Vesanen ja Petri Willman.

3. Tiedottaminen ja julkaisutoiminta
Yhdistyksen tiedotusvastaavana toimi Pekka Kyllönen. Yhdistyksen nimi oli esillä kaikkiaan seitsemässä lintujutussa Keskisuomalaisessa. Jutuissa kerrottiin mm. kevään etenemisestä ja kerättiin tietoja peltopyystä. Radiossa esiinnyttiin kahdesti ja television Kymmenen uutisissa kerran.

Keski-Suomen Linnut -lehteä julkaistiin neljän numeron vuosikerta. Painosmäärä oli 600 kappaletta. Kaksi enimmäistä numeroa painettiin SOK-painossa Vaajakoskella ja kaksi jälkimmäistä Kirjapaino Karissa Jyväskylässä. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin jäsenistölle kolmella jäsenkirjeellä. Keski-Suomen linnusto -kirjan toimittamista jatkettiin.

4. Havainnointi ja tutkimustoiminta
Havaintoja kerättiin edelleen havaintokorteilla ja niistä koottiin katsaus jäsenlehteen. Yhdistyksen projektilajeina olivat edellisvuosien tapaan koskikara (Harri Högmander), huuhkaja (Pekka Mäkinen), sääksi (Kari Oittinen) ja kanahaukka (Ari Nieminen). Uutena projektina käynnistettiin Keski-Suomen joutsenkannan seuranta. Tiedot kokoaa Lauri Kahanpää. Valtakunnallisista tutkimuksista aktiivisimmin osallistuttiin talvilintulaskentoihin.

5. Kokoukset, retket ja koulutus
Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 17.4. Jyväskylän kaupunginkirjaston Minnansalissa. Raimo Pakarinen esitelmöi kuikasta. Syyskokous pidettiin samaisen kirjaston pienessä luentosalissa. Lauri Ijäksen esitystä Petäjäveden kanalintututkimuksesta oli katsomassa 17 henkeä. Tammikuun kuukausikokouksessa Markku Kuitunen kertoi puukiipijästä. Samassa tilaisuudessa pidettiin määrityskisa lintujen äänistä. Läsnä oli 35 henkeä. Helmikuun kuukausikokous jouduttiin viime hetkellä perumaan vierailijalle tulleen esteen takia. Äänekoskella pidettiin perinteinen harrastajakokoontuminen luontokuvia katsellen jouluaaton aattona. Paikalla oli lähes kolmekymmentä henkilöä. Harri Högmander ja Lauri Kahanpää olivat toukokuussa mukana Saarijärven luonnonystävien kokouksessa ja Ari Pirkkalainen piti lintukurssia Suolahdessa.

Yhdistyksen kevätretki suuntautui Hollolan Kutajärvelle ja Virolahdelle 5.-6.5. Kaikin puolin onnistuneelle retkelle osallistui 23 retkeläistä. Neljällä polkupyörillä tehdyllä paikallisretkellä oli mukana yhteensä alle kymmenen henkeä. Syysretki Porkkalanniemeen 22.-23.9. peruuntui osanottajien vähyyden vuoksi.

6. Linnustonsuojelu
Yhdistys on Kansainvälisen lintujensuojeluneuvoston (ICBP) järjestöjäsen. Toimialueen eteläosissa jatkettiin valkoselkätikkojen talviruokintaa WWF:n toimesta. Muiden talvilintujen ruokintaa varten jäsenille välitettiin auringonkukansiemeniä, kauraa ja murskattua pähkinää. Yhdistys antoi lausunnon Jyväskylän kaupungin suunnitelmista kaavoittaa Kortesuon kartanon aluetta.

Pöllön- ja pikkulinnun pönttöjä rakennettiin ahkerasti. Pönttörekisterin ylläpitäminen nytkähti eteenpäin suolahtelaisen Timo Flinkin kehitettyä monipuolisen tallennusohjelman. Elokuussa pidettiin talkoot, jossa rakennettiin noin 50 koskikaranpönttöä. Talven aikana kararengastajat kiinnittivät pöntöt koskipaikoille.

7. Talous
Yhdistyksen talous on vakaalla pohjalla, sillä varoja on kerätty Keski-Suomen linnusto -kirjan painatuskustannuksia varten. Yleinen kustannustason kohoaminen asetti kuitenkin paineita jäsenmaksun korottamiseksi. Jäsenmaksu oli vuonna 1990 40 mk, koululaisille ja opiskelijoille 30 mk. Muita tuloja yhdistyksellä oli lähinnä siemenmyynnistä.