1. Yleistä

Vuosi 1992 oli yhdistyksen 18. toimintavuosi, joka koostui kokouksista, retkeilystä, havaintojenkeruusta, tutkimuksista ja julkaisutoiminnasta. Vuoden lopussa jäseniä oli 290, mikä on yhdeksän vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yhdistys on Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto r.y.:n (LYL) jäsenyhdistys.

2. Hallitus ja toimikunnat
Yhdistyksen hallituksen kokouksia pidettiin yhdeksän. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Ari Pirkkalainen, varapuheenjohtajana Hannu Tammelin, sihteerinä Ari Nieminen ja taloudenhoitajana Terho Jalonen. Hallituksen muina jäseninä toimivat Veijo Peltola, Timo Pylvänäinen ja Kimmo Tuikka. Hallituksen kokouksista kertyi pöytäkirjapykäliä yhteensä 70.

Keski-Suomen Linnut -lehden toimittamisesta vastasi Tomi Hakkari, joka taittoi lehden numerot 1, 3 ja 4. Kakkosnumeron taittamisesta huolehti Kimmo Tuikka. Toimituskuntaan kuului edellisten lisäksi Harri Högmander.

Keski-Suomen linnusto -kirjan toimituskunnassa toimivat Jukka Virtanen, Harri Högmander ja Kimmo Tuikka.

Alueellinen rariteettikomitea (ARK) tarkasti harvinaisuushavainnot. ARK:n jäseninä toimivat Pekka Kyllönen, Pekka Rintamäki, Arto Stenroos ja Keijo Vesanen.

3. Tiedottaminen ja julkaisutoimikunta
Yhdistyksen nimi oli esillä useissa lehtijutuissa Keskisuomalaisessa ja pikkulehdissä. Jukka Virtanen kirjoitti kevään muuttohavainnoista Keskisuomalaisessa. Harri Högmander ja Kimmo Tuikka esiintyivät Radio Keski-Suomessa.

Keski-Suomen Linnut -lehteä julkaistiin neljän numeron vuosikerta. Painosmäärä oli 500 kappaletta. Lehdet painettiin Kirjapaino Karissa Jyväskylässä. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin jäsenistölle jäsenkirjeellä.

Keski-Suomen linnusto -kirja julkaistiin 2.3. 168-sivuinen tietopaketti keskisuomalaisesta linnustosta sai lintuharrastuspiireissä hyvän vastaanoton. Kirjan painosmäärä oli 1000 kappaletta. Painatuksesta vastasi Kirjapaino Kari.

4. Havainnointi ja tutkimukset
Havaintoja kerättiin edelleen havaintokorteilla ja niistä koottiin katsaus jäsenlehteen. Yhdistyksen projektilajeina olivat edellisvuoden tapaan koskikara (vastaavana Harri Högmander), huuhkaja (Pekka Mäkinen), sääksi (Kari Oittinen), kanahaukka (Ari Nieminen) ja laulujoutsen (Lauri Kahanpää). Harri Högmander toimi rengastusvastaavana. Lintuasematoimikunnan muodostivat Arto Stenroos, Harri Högmander, Pekka Rintamäki ja Kimmo Tuikka. Valtakunnallisista tutkimuksista aktiivisimmin osallistuttiin talvilintulaskentoihin. Kevään ja syksyn valtakunnalliset muutonseurantapäivät keräsivät harrastajia parhaille staijauspaikoille. Pihtiputaan suolinnustoa selvitettiin joukolla 12.-14.6.

5. Kokoukset, retket ja koulutus
Keski-Suomen linnusto -kirjan julkistamistilaisuudessa 2.3. Jyväskylän kaupunginkirjaston Minnansalissa oli läsnä 63 henkeä. Tapani Veistola oli mukana LYL:n edustajana. Tilaisuuden päätteeksi katseltiin Jari Niskasen luontokuvia. Yhdistyksen kevätkokouksen yhteydessä 10.4. Lasse Kosonen Nokialta esitelmöi lajiristeymistä. Kesällä 1.-2.8. kokoonnuttiin illanviettoon Peurunkajärven rannalle. Syyskokouksessa Esa Lammi kertoi uudesta Lintuatlaksesta. Äänekoskella pidettiin perinteinen luontokuvailta joulukuussa.

Yhdistyksen kevätretki suuntautui Konneveden Pyhäjärvelle 3.5. Syksyllä retkeiltiin Porin seudulla Yyterissä ja Enäjärvellä 29.8.

Yhdistyksellä oli pieni esittely- ja myyntipöytä Petäjäveden ekomessuilla. Rengastustentti järjestettiin Jyväskylässä 7.12.

6. Linnustonsuojelu
Yhdistys on kansainvälisen Lintujensuojeluneuvoston (ICBP) järjestöjäsen. Talvilintujen ruokintaan välitettiin jäsenille auringonkukansiemeniä. Haaskaruokinnalla pyrittiin parantamaan kotkien talvehtimismahdollisuuksia. Pöllönpönttöjä rakennettiin ainakin kahdessa talkootapahtumassa, joista toisessa kairattiin varpuspöllönpönttöjä.

7. Talous
Yhdistyksen talous oli vakaalla pohjalla, sillä tuloja saatiin mm. auringonkukansiementen, pikkulinnunpönttöjen ja Keski-Suomen linnusto -kirjan myynnistä. Jäsenmaksu vuonna 1992 oli 60 mk, koululaisille ja opiskelijoille 40 mk sekä perhejäsenille 15 mk.