1. Yleistä

KSLY on jäsenmäärältään keskikokoinen paikallisyhdistys, jonka vahvuutena on monipuolinen tiedottaminen. Yhdistys vietti vuonna 1999 25-vuotisjuhliaan. Juhlan kunniaksi tehtiin jäsenretki Viroon ja jäsenlehti Keski-Suomen Linnut alkoi ilmestyä värillisenä. Yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana kohisten ja ylitti 300:n rajan.

Yhdistys on BirdLife Suomi r.y:n jäsenyhdistys ja osa kansainvälistä BirdLife Internationalia.

2. Hallitus
Yhdistyksen hallituksen kokouksia pidettiin neljä. Puheenjohtajana toimi Harri Högmander (4/4), varapuheenjohtajana Esko Martikainen (3/4), sihteerinä Pia Juvonen (4/4) ja taloudenhoitajana Timo Pylvänäinen (4/4). Hallituksen muina jäseninä toimivat Martti Mikkola (2/4), Ilkka Vatanen (4/4) ja Seppo Mertanen (4/4). Hallituksen kokouksista kertyi pöytäkirjapykäliä yhteensä 51.

3. Tiedottaminen ja julkaisutoiminta
KSLY:n tiedotustoiminta oli monipuolista. Vuoden aikana ilmestyi kolme muhkeaa Keski-Suomen Linnut -lehden numeroa, ja lisäksi toiminnasta tiedotettiin aktiivisesti neljä kertaa vuodessa ilmestyneen BirdLifen Tiira-lehden yhdistyspalstalla. Yhdistyksen www-sivujen käyntimäärä ylitti
10 000 rajan. KSLY:n omalla avoimella sähköpostilistalla Kaakkuriverkossa on yli sata jäsentä, ja verkko on osoittautunut erinomaiseksi tiedotuskanavaksi niin uusille harrastajille kuin vanhojen konkarienkin elvyttämiseen. Aktiivisimpia harrastajia varten tarkoitetut tekstihakuryhmä sekä lintuhavaintopuhelin Tulkku jatkoivat toimintaansa. Yleisönpalvelua varten KSLY:llä on kaksi puhelinnumeroa, jotka löytyvät puhelinluettelosta. Yhteistyö maakuntalehti Keskisuomalaisen kanssa oli hedelmällistä. Vuoden aikana Keskisuomalaisessa julkaistiin kymmenen ajankohtaisista lintutapahtumista kertovaa laajaa artikkelia, ja lisäksi lähes viikottain lehden Luonto-palstalla oli lintuaiheisia uutisia, vuoden mittaan yhteensä toistasataa. YLE:n Radio Keski-Suomessa oli vuoden mittaan useita lintuhaastatteluja, ja kerran esiinnyttiin TV2:n valtakunnallisissa uutisissakin. BirdLife Suomen Lintutilanne-www-sivulle kirjoitettiin aktiivisesti katsauksia keskisuomalaisesta lintumaailmasta.

4. Havainnointi ja tutkimukset
Pitkäaikainen hanke KSLY:n havaintoarkiston tallentamisesta tietokannaksi eteni huimasti, sillä työllisyysvaroin tehtävään kyettiin palkkaamaan lintuharrastaja puoleksi vuodeksi. Myös yhdistyksen syntyä varhaisempien historiallisten keskisuomalaisten lintuhavaintojen keruuseen mm. kouluilta kiinnitettiin erityistä huomiota.

Harrastajia eniten sykähdyttäneitä lintutapauksia vuonna 1999 Keski-Suomessa olivat kevättalven pakkasista selvinneet viiksitimalit Jyväskylässä, jo mainittu amerikanhaapana Viitasaarella, maakunnan ensimmäiset idänkäki Joutsassa ja ruokosirkkalintu Jämsässä, satamäärin esiintyneet ruisrääkät kesällä, lokakuinen arktisten hanhien massamuutto, jota kesti monta päivää, sekä loppuvuonna Jyväskylässä viihtyneet vuorihempot. Kaikki nämä keräsivät kymmenittäin harrastajia ja olivat vahvasti esillä tiedotusvälineissä.

5. Linnustonsuojelu
Tärkeimmät linnustonsuojelusaavutukset olivat valkoselkätikkojen ennätyksellinen pesintä mm. edellisvuotisten tikkametsien raivaustalkoiden tuloksena sekä Keski-Suomen tärkeimmän lintukohteen, Viitasaaren Heinä-Suvannon lintuveden kunnostamista koskevat suotuisat päätökset sekä alueella tehty Keski-Suomen ympäristökeskuksen rahoittama linnustonselvitys. Vuoden aikana yhdistys oli mukana suunnittelemassa ja rahoittamassa neljää lintutornia Jyväskylään, Jämsään, Laukaaseen ja Pihtiputaalle. Lisäksi Metsähallituksen Pohjois-Päijänteen alueen mailla selvitettiin linnustoa alue-ekologista suunnittelua varten.

6. Kokoukset ja tapahtumat
KSLY järjesti vuoden 1999 aikana viisi kokousta tai esitelmätilaisuutta ja vapaamuotoisemman kesätapaamisen sekä pikkujoulut. Vuoden mittaan käytiin jo vakiintuvat kolme lintukisaa. Tammikuinen talviralli yllätti suosiollaan: 14 joukkuetta, suora lähetys Radio Keski-Suomessa ja näkyvä esilläolo Keskisuomalaisessa. Toukokuun alun tornikisaan osallistui toistakymmentä lintutornia, ja huipentumana Viitasaaren Heinä-Suvannolla nähtiin Keski-Suomelle uusi laji, amerikanhaapana. Kesäkuussa kisailtiin 18 tuntia kestävässä kuntarallissa Muuramessa ja Korpilahden länsiosissa. Kymmenkunta joukkuetta löysi yön aikana kymmenittäin ruisrääkkäreviirejä, ja toisaalta keltavästäräkin alho pesimälintuna paljastui karuudessaan, sillä vain yksi havainto tehtiin.

7. Retket ja koulutus
Viron-retken lisäksi järjestettiin kaukoretki Hailuotoon ja Liminganlahdelle yhdessä Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen Tringan kanssa. Aloittelijoille suunnattuja paikallisretkiä tehtiin lähinnä Jyväskylän seudulla kymmenkunta.

8. Talous
Yhdistyksen varainhankinta koostui pääasiassa jäsenmaksutuloista ja linnustonselvityksistä. Taloutta rasittivat vuoden aikana tehdyt investoinnit (havaintoarkisto ja tietokone) jotka kuluttivat aiempina vuosina kertynyttä pääomaa.