Aroharmaalokki JKL Mustankorkealla 20.8.2015

Jyväskylän Mustankorkean kaatopaikalla katsellaan lokkeja luultavasti viimeistä syksyä. Sekajätteen siirtyminen polttoon lopettaa ensi vuonna lokkien ilmaiset lounaat. Kaatopaikalla onkin käyty nyt ahkerasti, ”parempia” lokkilajeja kun ei meillä ole toistaiseksi havaittu.

20.8.2015 Tero Linjama ja Tero Toivanen kuvasivat Mustankorkealla mielenkiintoisen 2kv lokin, josta kuvien lähemmässä tarkastelussa löytyi yllättävän paljon aroharmaalokin piirteitä. Määritys jäi kuitenkin toistaiseksi auki, ja alkoi edetä vasta kun kuvia päästiin vertaamaan Matti Koivulan 2.9. Joensuusta löytämään aroharmaalokkiin. Linnut näyttivät huolestuttavan samannäköisiltä, ja lopulta todettiinkin että kyseessä lienee jopa sama yksilö!

Yksilön tunnistaminen on tällä kertaa suureksi avuksi lajinmäärityksessä, koska Jyväskylän lintua ei saatu kuvattua aivan joka vinkkelistä ja lyhyen havaintotilanteen jälkeen sitä ei ole havaittu.

outo8

2kv aroharmaalokin parhaisiin tuntomerkkeihin lukeutuvat lähes puhtaan valkoiset siiven alapinnat, joissa näkyy vain yksittäisiä tummia höyhenten kärkiä. Myös sisimpien käsisulkien muodostaman ”luukun” yksityiskohdat auttavat lajinmäärityksessä.

outo2

Puhtaanvalkoiseen päähän rajautuu skarpin viirutuksen muodostama tunnusomainen niskavyö.

outo7

Rakenteeltaan aroharmaalokki on pitkänokkainen ja luisuotsainen, mutta nämä ovat tulkinnanvaraisia tuntomerkkejä. Hartiahöyhenten kuviointi on sen sijaan tärkeä: vaalealla pohjalla vain nuolenkärkimäisiä tummia kuvioita vastaavan ikäiselle harmaalokille tyypillisten ”ankkurikuvioiden” sijaan.

outo4

Siiven isot peitinhöyhenet ovat laajalti vaaleakärkiset ja selvää kuviointia on vain aivan sisimmissä höyhenissä. Tämä on tunnettu 1kv aroharmaalokin tuntomerkki, mutta samantapainen kuvio toistuu myös 2kv linnulla ja viittaa vahvasti aroharmaalokkiin.

cacevert2 (2)cacevert3

Viimeisissä kuvissa vertailussa Joensuun (kummassakin vasemmalla) ja Jyväskylän linnut (oikealla). Samaan yksilöön viittavia tuntomerkkejä (erikoisemmin kuvioituja höyheniä) löytyy etenkin selästä, hartioista ja sisimmistä isoista peitinhöyhenistä. Kuvilla on väliä vajaat 2 viikkoa, missä ajassa linnun ulkonäkö voi muuttua kovastikin ja esimerkiksi käsisiiven sulkasato on selvästi edennyt (mutta aikataulu sopii sekin yhden linnun teoriaan). Kiitos Matti Koivulalle luvasta käyttää Joensuun kuvia!

Tero Toivanen