KSLY Varangilla 26.6.-1.7.2015

Petri Kuhnon upeita retkikuvia

26.6.

KSLY:n retki Varanginvuonolle Norjaan starttasi Jyväskylän matkakeskuksesta, joka osoittautui oivaksi lähtöpaikaksi. Mukaan tuli porukkaa Kuopiosta, Itä-Suomesta, Lahdesta ja jopa kaukaa sushi-rajan takaa kehäkolmosen sisäpuolelta. Tavaroiden säilytys sekä lähtöpaikan löytäminen oli helppoa, tuli sitten bussilla tai junalla.

Mennäänbussilla-firman Ilpo Luoma-aho, tuttuni vuosien takaa, oli kuskina ja valmiina ottamaan 32-hengen porukan bussinsa sisuksiin. Tavaratkin mahtuivat autoon, kun ne sinne oikein asetteli. Aivan ensimmäinen pakkauskerta meni kuitenkin vielä hieman opetellessa.

Limingan taidekoululle saavuttiin iltasella ja nuori sivarikaveri jakeli meille avaimet käteen. Samainen paikka toimi yösijana myös paluumatkalla, joten avaimet saimme pitää.

27.6.

Pilvisessä kelissä retkeiltiin Liminganlahdella koko aamu. Retkipinnoja ropisi tasaiseen ja terhakkaan tahtiin. Ensimmäisen päivän saldoksi summattiin peräti 103 lajia. Virkkulan tornilla Limingassa luhtakana krykkäili itsensä kuuluville aivan tornin kupeella ja retken ainoat heinätavit näyttytyivät lyhyesti. Liminganlahden päätähti, hietatiira, sen sijaan pysyi passiivisena. Se tuli näkyville vasta reilun tunnin kuluttua lähtömme jälkeeen.

Limingan opastuskeskuksella oli sovitusti aamiainen odottamassa ja Metsähallituksen upea näyttelykin avattiin meitä varten. Täytyy sanoa, että paikalla on maailmanluokan luontonäyttely videoesityksineen ja luonnollisesti upeine kuvineen, teksteineen ja äänineen.

WP_20150701_005

Retkiporukkaa Liminganlahden Virkkulan tornilla (Maria Tirkkonen).

Matkaa jatkettiin aamiaisen jälkeen kohti pohjoista. Pysähdyksiä pidettiin siellä täällä, joista parhaita olivat muutamat hiiripöllöt, Limingan turkinkyyhky, Ivalon pikkusirkku ja lapinuunilintu.

Utsjoen Kevon tutkimusasemalle tultiin viimein iltamyöhällä 21:30 ja meitä oltiin sovitusti vastassa. Ensimmäinen iltahuuto pidettiin heti tutkimusaseman päärakennuksella ja sen jälkeen vielä hieman retkeiltiin Kevon maisemia taivastellen, paistettiin makkaraa ja jutusteltiin ehkä hieman liiankin myöhään aamuun.

28.6.

Aamuvirkut nousivat retkeilemään jo varhain aamuyöllä. Runsas ja mainio aamiainen nautittiin tutkimusaseman ruokalassa ja jatkettiin samantien kohti Norjaa. Varangin rannoille saavuttiin aamuvarhain. Varanger Samiske Museumilla on pari mainiota piilokojua, josta päästiin katselemaan laskuveden esiin tuomia lietteitä sekä Hildurbekkenin laskujokea. Käki kukkui itsensä aika monen Norjan lajien listalle. Retkeläisistä aika moni oli tällä alueella jo aiemminkin retkeillyt.

Nessebyn kirkolla staijattiin reilun tunnin verran ja otettiin ensimmäistä tuntumaa alueen lajistoon. Retken ainoa leveäpyrstökihu lensi retkipinnaksi, mutta rantoja normaalisti täyttävien kahlaajien puuttuminen hieman ihmetytti. Vain muutama pieni punakuiriparvi lenteli levälauttojen yllä.

Viirusirkkalintua, joka Nessebyn lähistöltä ei löytynyt, sillä nuotit olivat väärät. Lyhyen kuuntelun jälkeen jatkettiin Vadsöön. Huoltoasemapäivällinen oli pieni, kallis, hidas ja huono, mutta onneksi tänne ei oltu tultu vain syömään. Lintuja oli kivasti siinä alkuperäisessä vesisaaressa (Vadsön suomenkielinen nimi) Store Vadsoyassa. Vesipääskyparvi kisaili saaren lammessa, urpiaiset ja lapinkirviset esittelivät retkeläisille pesimäaikaisia äänivarastojaan ja upeaa juhlapukua. Vadsön urpiaiset ovat poikkeuksellisen isoja, niillä on paljon suomalaista jykevämpi nokka.

Eckeroyssa pesii yksi Norjan suurimmista pikkukajavakolonioista. Siellä lintuharrastajat käyvät usein, eikä pelkästään kajavien takia. Myös tunturihaukat ovat kiinnostuneita kajavista. Haukkoja ei näkynyt, mutta koloniassa olleet karimetsot sekä jännittävässä puvussa ollut kyhmyhaahka olivat uusia tuttavuuksia aika monelle. Vohvelibaarin vastustamaton houkutus veti puoleensa ja muutamia matkalaisia odoteltiin tovi.

Vardön 2,3 kilometriä pitkä ja 800 metrin syvyyteen laskeutuva tunneli oli elämys. Vuoreijan, eli Vardön kaupunkiin päästiin hyvissä ajoin ja majoituttiin Vardö Hotelliin. Kiva retkipaikka tämäkin. Ikkunasta sai katsella pohjan– ja etelänkiisloja sekä isolokkia. Kaikki löytyivät satama-altaasta.

WP_20150628_028

Tunneli Vardön saarelle on pitkä (Maria Tirkkonen).

 

29.6.

Hotellin aamiaisen jälkeen siirryttiin alukseen, joka kuskasi porukan Hornoyan lintusaarelle. Saarella on noin puoli miljoonaa lintua, meteli ja haju ovat sen mukaiset. Luonnollisestikin saarella taas satoi ja tuuli, kuten aina. Tällä kertaa polut olivat kuitenkin poikkeuksellisen liukkaita. Lunnit, kiislat, ruokit ja karimetsot tekivät läheistä tuttavuutta ja vaikutuksen jokaiseen. Saari tekee vaikutuksen joka kerta. Parhaita havaintoja olivat kuitenkin liitäjälaji, muutama myrskylintu sekä isokihu.

Hieman puolen päivän jälkeen oli porukka kasassa ja valmiina lähtöön kohti Hamningbergiä, eli kaukaisinta pistettä retkellämme. Matkalla pysähdeltiin katsomaan kauniita tunturihaukan mallisia kiviä sekä vuorihemppoja. Tuuli oli mukavasti puhallellut aamun pohjoisesta, mutta oli nyt kääntymässä länteen, eli menossa huonompaan suuntaan.

WP_20150629_011

Tie Värdöstä Hamningbergiin on kapea ja kiemurtelee vuonojen rantoja käsittämättömän näköisissä kuumaisemissa (Maria Tirkkonen).

 

WP_20150629_018

Staijausta viimeisessä kääntöpisteessä Hamningbergissä (Maria Tirkkonen).

 

Kivassa kelissä, leppeässä ja juuri sopivan navakassa luoteistuulessa saavuttiin staijipaikalle, josta myrskylinnut ja suulat löytyivät tietenkin helposti. Isokihuja tai liitäjiä ei hyvästä kelistä huolimatta hoksittu.

Paluumatkalla tarkastettiin Hamninbergin ja Vardön väliset lintupaikat, vuononpohjukat ja rakkolevärannat löytämättä kiinnostavasti kahlaavia puluja kummempaa.

Illalla käytiin porukalla järkyttämässä paikallista pubin pitäjää. Kerralla paikalle pölähti reilut 20 henkeä tilaamaan ruokaa ja juomaa. Apuun ravintoloitsija hälytti sukua aina anopista alkaen. Kaikki saivat kuitenkin kohtuullisessa ajassa erinomaisen aterian.

WP_20150629_032

Iltahuuto Vardön hotellilla (Maria Tirkkonen).

 

30.6.

Piitkä matka Vardöstä kohti Liminkaa alkoi aamuseitsemältä. Pysähdyksiä tehtiin sopivin väliajoin, jotta kuski saatiin pysymään edes kutakuinkin järjissään. Nessebyn läheltä hoidettiin viirusirkkalintu, joka innostui pirisemään kokonaista 3 sekuntia, kunnes järkyttyi ihmispaljoudesta ja painui maan alle.

4-tuulen tuvalla syötiin makoisa keittolounas, jonka sain tilattua lennosta. 45 minuuttia ja koko porukka oli popsinut yhden reissun parhaista aterioista. Voin suositella paikkaa! Ravintolan ikkunasta hoidettiin taviokuurnapariskunta sekä lapintiaispari lentopoikasineen. Kaunispäällä tehty lyhyehkö pysähdys toi retken lajilistalle keräkurmitsan.

Liminkaan saavuttiin hieman ennen 11 illalla miltei 16 tunnin taivaltamisen jälkeen ja useimpien pää löysi tyynyn välittömästi.

1.7.

Aamukuudelta oltiin jälleen Virkkulan tornilla Liminganlahdella. Tällä kertaa aamu oli aurinkoinen ja tovin staijaamisella Temmesjoen suunnassa olevan tornin edustalta hoitui himoittu hietatiira. Päätähti lenteli ehkä hieman kaukana. mutta määritettävissä.

WP_20150701_003

Liminganlahden maisemia paluumatkalla (Maria Tirkkonen).

 

Opastuskeskuksella runsas ja maittava aamiainen odotti klo 8, jonka jälkeen lähdettiin viimeiselle etapille kohti Jyväskylää.

Hyvä reissu, sanoivat kaikki. Niin myös omasta puolestani. Erityinen kiitos kuitenkin kuljettajallemme Ilpolle. ”Paras kuski ikinä”, sanoi joku reissun päättyessä. Se pitää paikkansa.

Retken lajimääräksi tuli 160, jota lähimmäksi arvasi Sami Ylistö (159) jo lähtiessä. Onnittelut!

Mikäli retkeläisillä on kuvia reissusta toivon niitä osoitteeseen tero.linjama@gmail.com

 

26.6.2015 27.6.2015 28.6.2015 29.6.2015 30.6.2015 1.7.2015
JKL-Liminka Liminka-Inari-Utsjoki Utsjoki-Varanki-Vardö Vardö-Hornoya Vardö-Liminka Liminka-JKL
Laulujoutsen 3 1 2 1
Merihanhi 12 10 6 2 30
Ristisorsa 2
Haapana 200 2 1200
Harmaasorsa 2
Tavi 30 100 1 150
Sinisorsa 15 60 1 20
Jouhisorsa 32 5 3 3 15
Heinätavi 3
Lapasorsa 10 2 5
Punasotka 5
Tukkasotka 50 5 2 500
Haahka 300 150 100
Kyhmyhaahka 1 2
Alli 70 30
Mustalintu 20
Pilkkasiipi 6
Telkkä 55 15 5 3 2 2
Uivelo 5 20 20
Tukkakoskelo 2 4 250 20
Isokoskelo 10 500 1000
Kiiruna 2
Peltopyy 3
Kaakkuri 8 7 10 2 1
Kuikka 14 (sis sp.) 1
Silkkiuikku 4
Myrskylintu 20
Suula 19 20
Merimetso 10 100
Karimetso 10 300
Kaulushaikara 1
Merikotka 1 20 30 20 2
Ruskosuohaukka 5 5
Sinisuohaukka 2
Piekana 3 30 10 25
Sääksi 1 1
Tuulihaukka 1 1 2 1
Ampuhaukka 1 1 1
Nuolihaukka 1 1 1
Muuttohaukka 1
Luhtakana 1
Luhtahuitti 3 2 1
Ruisrääkkä 3 2
Nokikana 1 2
Kurki 50 25 10 2
Meriharakka 3 50 30 30
Tylli 10 2
Keräkurmitsa 2
Kapustarinta 5 2
Töyhtöhyyppä 30 3 1 5 5
Lapinsirri 3 1 4
Suosirri 3
Suokukko 3 10 4 1 2
Jänkäkurppa 1
Taivaanvuohi 7 15 30
Lehtokurppa
Mustapyrstökuiri 2
Punakuiri 25 44
Pikkukuovi 1 2 1
Kuovi 60 60 5
Rantasipi 1 3 1 1 1
Metsäviklo 1 1 1
Mustaviklo 4 1
Valkoviklo 2 5
Liro 1 60 1 40
Punajalkaviklo 2 10 1 5 1
Vesipääsky 34
Leveäpyrstökihu 1
Merikihu 3 20 70 40
Isokihu 1
Naurulokki 70 30 1 5
Kalalokki 45 20 150 100 200 50
Selkälokki 1
Harmaalokki 4 1000 1000 1000 5
Isolokki 1 2 1
Merilokki 1 50 200 200
Pikkukajava 30000 10000 1000
Pikkulokki 100 10
Hietatiira 1
Räyskä 4 4
Kalatiira 2 20
Lapintiira 10 sp 30 500 100 200
Etelänkiisla 10 10000
Pohjankiisla 1 500
Ruokki 20 5000
Riskilä 5 50
Lunni 50 10000
Kalliokyyhky 7 1 50 15 3
Sepelkyyhky 20 10 3 12
Turkinkyyhky 1
Käki 3 2 1
Hiiripöllö 3 6 2
Suopöllö 1 3 1
Tervapääsky 100 100 1 12 7
Käpytikka 1
Valkoselkätikka
Kiuru 1 2 1 2
Törmäpääsky 10 2 1 1
Haarapääsky 10 10 1 3 10
Räystäspääsky 4 7 15
Metsäkirvinen 1 1 1
Niittykirvinen 4 5 4 5 3
Lapinkirvinen 7 20
Luotokirvinen 5
Keltavästäräkki 4 6 1 2
Västäräkki 20 20 10 5 20 3
Tilhi 1 2
Rautiainen 1
Punarinta 5
Satakieli 1
Sinirinta 2 2
Leppälintu 1 2 3
Pensastasku 10 1 2 7
Kivitasku 1 5 20 30 20
Mustarastas 2
Räkättirastas 20 20 20 5 10 10
Laulurastas 2 1
Punakylkirastas 5 5 5 1 3
Kulorastas 1 3 2
Viirusirkkalintu 1
Ruokokerttunen 5 10 2 2 4 3
Rytikerttunen 1
Hernekerttu 1 1 1
Pensaskerttu 1
Lehtokerttu 3 2 5 3
Lapinuunilintu 2
Pajulintu 20 30 20 1 10
Harmaasieppo 1
Kirjosieppo 2 4 10 2 2
Hömötiainen 1 1 1
Lapintiainen 2 6
Kuusitiainen 1 1
Sinitiainen 2 1 3
Talitiainen 3 5 3 2 7
Pikkulepinkäinen 2 1 1
Isolepinkäinen 1
Närhi 1 1
Harakka 10 20 20 10 10 5
Naakka 40 100 10
Mustavaris 10 20 8 15
Varis 20 20 10 10 10 2
Korppi 1 3 10 15 5
Kottarainen 10 10 25
Varpunen 4 3 30 10 20
Pikkuvarpunen 1 2 3
Peippo 10 20 1 1
Järripeippo 7 20 10 1
Viherpeippo 3 2 30 10 1
Vihervarpunen 1 10 2 20
Vuorihemppo 5
Urpiainen 1 10 3 30 5
Tundraurpiainen 2 1
Pikkukäpylintu 5 (cur/pyt)
Punavarpunen 1 1
Taviokuurna 2 2
Punatulkku 1 2 2
Pulmunen 1 1
Keltasirkku 5 10 2 1 3
Pikkusirkku 3
Pajusirkku 5 10 10