Sitten viimeisten KSLY:n kokouskuulumisten on paljon vettä virrannut koskikarapuroissa. Tässäpä nyt lyhyt katsaus viime kuukausien päätöksiin ja alkaneen vuoden suunnitelmiin.
Yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodelle 2018 syyskokous valitsi Heikki Helteen. Hallituksen jäsenistä syyskokouksessa erovuorossa olivat Teemu Fors, Jukka Mattila ja Marjo Pihlaja. Teemu ja Jukka uusivat kaksivuotiskautensa, mutta Marjo jättäytyi pois hallitusvastuusta. Kiitos Marjolle kaikista näistä vuosista yhdistyksen päättävissä elimissä! Toki Marjo jatkaa edelleen aktiivina suojelutoimikunnassa. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Juho Jolkkonen. 20-vuotias Juho on kotoisin Mäntyharjusta ja nykyisin opiskelee biologiaa Jyväskylän yliopistossa. KSLY:n edustajiksi BirdLife Suomen edustajistoon seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi valittiin Juho Hartikka, Heikki Helle, Jarmo Jokinen, Juho Jolkkonen ja Marjo Pihlaja. Yhdistyksen toimihenkilölistauksen löydät kokonaisuudessaan osoitteesta:
http://ksly.net/yhdistyksen-esittely/yhdistyksen-toimihenkilot/
Vuoden toiminnan tärkeimpiä päivämääriä löytyy jo nettisivujen tapahtumakalenterista. Esimerkiksi kuntaralli, syysralli, suotalkoot ja pikkujoulut löytyvät jo perinteisiksi muodostuneista ajankohdistaan. Retkien osalta kalenteri täyttyy myöhemmin. KSLY:n tapahtumakalenteri päivittyy osoitteessa:
http://ksly.net/yhdistyksen-toiminta/tapahtumakalenteri/
BirdLifen vuoden laji on punasotka. KSLY:ssä punasotkakannan kartoittamiseen suhtaudutaan vakavasti ja toimialueen lintuvesillä toteutetaan kattavat vesilintulaskennat tulevalla kaudella. Punasotkaa tuskin kovin monelta järveltä enää löytyy, mutta samalla tulee räknättyä parimäärät kaikista muistakin vesilinnuista. Miten menee vaikkapa tukkasotkalla, nokikanalla tai lapasorsalla?
Suojelurintamalta erityismaininnan ansaitsee Jyväskylän uuden metsäohjelman laatiminen. Työ on ollut käynnissä nyt noin vuoden päivät ja valmista odotellaan alkavan kevään mittaan. KSLY:tä ja luonnonsuojelua laajemminkin työryhmässä edustaa Tuomo Pihlaja. Uuden metsäohjelman myötä kaupungin metsiin pyritään saamaan lisää suojelualueita ja erityisesti tärkeiden virkistysalueiden metsänkäsittelyä pehmeämpien arvojen mukaiseksi.