Pöllöreviirit 2022

Pöllöreviiritilanne 2.4.2022

Pöllökevät jatkui vilkkaana vielä maaliskuun puolivälin jälkeen, mutta viimeinen viikko kuusta oli paluuta melko karuihin olosuhteisiin. Siinä vaiheessa hyytyi sekä pöllöretkeilyinto että pöllöjen huuteluaktiivisuus. Kaiken kaikkiaan kevät oli kuitenkin selvästi odotuksia parempi, joskin perinteisillä suosituilla pöllöretkeilyalueilla Jyväskylän lounaispuolella olikin poikkeuksellisen hiljaista. Kokonaiskuva vuoden menestyjistä ei muuttunut viimeisellä kaksiviikkoisjaksolla. Suhteellisesti parhaaksi menestyjäksi nousi lopulta varpuspöllö, jonka reviirejä löytyi enemmän kuin yhtenäkään seurantakeväänä. Toivottavasti tämä vihjaa vaarantuneeksi notkahtaneen lajin elpymisestä. Alueellisesti tarkasteluna jo alkukeväästä heitetty veikkaus hyvin alueiden sijoittumisesta näytti pitävän loppuun saakka melko hyvin. Joitakin helmipöllöjä tai jopa muutaman pöllön hajanaisia ryhmiä löytyi loppukuusta sellaisilta alueilta, joilla oli ollut aiempina jaksoina hyvin hiljaista. Satunnainen ääntely saattaa kuitenkin tietää sitä, että pesintään asti vire ei riitä. Itäisessä ja pohjoisessa Keski-Suomessa odotukset ainakin aloitettujen pesintöjen määrän suhteen ovat korkealla. Karttaesityksissä on viimeisenä reviirikartta lajeista, joiden kannat vaihtelevat voimakkaasti myyräkantojen mukaan. Siitä on hahmotettavissa ehkä paremmin vahvojen myyräalueiden sijainti kuin kaikkien huutelureviirien kartasta.

Pöllöreviiritilanne 16.3.2022

Pöllökevät on saanut kovasti vauhtia viimeisen kahden viikon aikana, kun upeat kevätpäivät ovat olleet tyyniä liki läpi vuorokauden, ja kuuloaisti on voinut tavoittaa muutakin kuin puiden latvojen tauotonta kohinaa. Samalla on vahvistunut käsitys hyvien ja heikkojen alueiden sijainnista. Jyväskylän lounaispuoli on tyypillisesti aktiivisimmin retkeiltyjä alueita, mutta nyt noilla kylillä humisee pelkkää tyhjyyttä. Lounainen Keski-Suomi vaikuttaa laajemminkin varsin rauhalliselta pöllömielessä. Itäiset alueet ja pohjoinen Keski-Suomi ovat taas jotain ihan muuta. Esimerkiksi Konneveden pohjoisosiin on ilmestynyt reviirikarttaan täplärytö. Muitakin lajeja on siellä havaittu sen verran runsaasti, että seitsemän lähekkäistä lapinpöllösymbolia suurin piirtein hukkuvat niiden alle. Tällä hetkellä havaintovapaista alueista pöllöjä on hyvin suurella todennäköisyydellä runsaasti ainakin Konneveden eteläosissa, Viitasaarella ja Joutsan pohjoisosissa. Viime aikoina on tosin huomattu, että iltayöt ovat väliin olleet myös hyvillä alueilla täydellisissäkin olosuhteissa kiusallisen hiljaisia, mutta aamuyöstä meno on ollut reippaampaa. Ei ole siis itsestään selvää, että kuuntelija kohtaa pöllövyöryn oikeassakaan osoitteessa.

Lajikohtaisessa tarkastelussa on tullut useampaan otteeseen hehkutettua lehtopöllöä eikä sanoma muutu tälläkään kertaa. Reviirimäärä on ajankohtaan nähden parhaita koko sinä neljännesvuosisadan jaksona, jona reviirimäärien kehitystä on melko reaaliaikaisesti seurattu – lukuun ottamatta 00-luvun loppupuolen paria ”hullua” vuotta. Varpuspöllö on noussut suhteellisesti samanmoiseksi korostuksen aiheeksi, mikä on ehkä jopa hieman yllättävää. Kaikkein kohahduttavin esiintyminen on kuitenkin lapinpöllöllä, joka on yltänyt tähän mennessä jo 16 reviiriin. Se olisi hyvänäkin vuonna erinomainen koko vuoden summa, ja epäilemättä tapaamisia tulee vielä lisää. Lapinpöllöreviireiksi on laskettu tässä vaiheessa myös näköhavainnot, koska useimmiten niitä tehdään alueilla, joilla todetaan myös huutelupaikkoja ja pesintöjä. Kyse voi olla myös nälkäänsä vastaan taistelevista yksilöistä, mutta niitä on tuskin tässä aineistossa paria enempää. Muiden lajien osalta puhutaan tavanomaisesta tai hieman keskivertoa paremmasta esiintymisestä ja varsinaisilta pettymyksiltä on vältytty. Tosin alueellinen heilahtelu huomioon ottaen on silmiinpistävää, että esimerkiksi Jyväskylän kolme helmipöllöreviiriä on kyllä varsin säälittävä lukema, kun edellisvuonna huuteluhavaintoja kertyi huhtikuun alkuun mennessä 40.

Pöllöreviiritilanne 1.3.2022

Helmikuun loppupuoli tarjosi kelejä lumituiskusta upeaan keväiseen auringonpaisteeseen, mutta tuulisuuden osalta vaihtelu oli vähäisempää: tyynet illat olivat kortilla koko jakson ja edelleen. Pöllökevät tuntuu kuitenkin saavan lisää kierroksia, ja parempien ja huonompien alueiden sijainti alkaa hahmottua. Reviirikarttaa katsoessa kannattaa tosin huomata, että toimialueen tietyissä osissa täplitys on retkeilyn vähäisyyden vuoksi olematonta myyrävuodesta riippumatta. Tällaisia alueita ovat etenkin suuri osa Jämsästä, Uurainen, Saarijärven länsiosa, Kannonkoski ja Viitasaari. Jyväskylän länsipuolinen seutu, ainakin joiltain osin myös eteläpuolinen, vaikuttaa tällä hetkellä aidosti heikolta pöllöalueelta. Kaiken kaikkiaan helmipöllöjä on kuultu Jyväskylän eteläpuolella heikosti, mutta toimialueen itäreuna ja pohjoinen Keski-Suomi Saarijärven-Äänekosken tasalta ylöspäin vaikuttavat monin paikoin jopa erittäin hyviltä. Todennäköisesti myös osassa Laukaata on luvassa viime vuotta parempaa, vaikka siellä onkin toistaiseksi kuultu hyvin vain lehtopöllöjä. Lajeja tarkastellessa suhteellisesti vahvimpaan esitykseen ovat kyenneet lehtopöllö ja lapinpöllö, joilla kummallakin on ajankohtaan nähden erinomaiset reviirimäärät. Runsaimmat pöllölajit jäävät tässä vaiheessa raskaasti jälkeen aikaisten nousuvuosien määristä, mutta muihin niin sanottuihin katovuosiin (kuluva vuosi näyttää sitä olevan huomattavasti odotettua suppeammalla alalla) nähden määrät ovat hyviä. Vuosi 2019 on sikäli rinnastettavissa tähän kevääseen, että silloinkin odotettiin suurta surkeutta, mutta sitä vuosi ei ollut läheskään kaikkialla.

Pöllöreviiritilanne 15.2.2022

Pöllöt ovat viritelleet äänijänteitään varsin keskimääräiseen tahtiin helmikuun alkupuolella. Lehtopöllö pitää edelleen kärkisijaa, mutta huuhkajatkin ovat pääsemässä vauhtiin. Kun talvi on vahvistanut otettaan ja lauhat jaksot ovat olleet enimmäkseen sateisia ja tuulisia, sää lienee yksi suuri syy reviirimäärän hitaaseen karttumiseen. Helmikuun puolivälissä reviirimäärä vastaa keväiden 2021 ja 2018 tilannetta, ja ne olivat varsin kelvollisia pöllövuosia. Alueellisesti ei ole tähän asti kertyneellä aineistolla vielä paljon spekuloitavaa, mutta kieltämättä Saarijärven suunta vaikuttaa lupaavalta.

Pöllöreviiritilanne 1.2.2022

Ennakko-odotuksiin nähden on yllättävää, että pöllöreviiritilanteen tarkastelu jo helmikuun alussa on aiheellista. Takavuosista loiventunut myyräsykli on pitänyt pintansa viime vuosinakin sen verran sinnikkäästi, että oli helppoa ennustaa tälle vuodelle heikkoa ravintotilannetta. Surkeat pöllövuodet ovat toistuneet 2004, 2007, 2010, 2013, 2016 ja 2019, joten jos yleiskuva on tänä vuonna jotain muuta, puhutaan jonkinlaisen säännön hajoamisesta. Jälkivanat hangilla kertovat, että laajoilla alueilla on myyrätilanne aivan jotain muuta kuin heikko. Jyväskylän seudun lehtopöllöjen huutelun aloittelu ei sinänsä ole yllätys, mutta syrjäkyliltä on ilmoitettu muutama tammikuinen helmipöllökin ja Saarijärveltä jopa sarvipöllö. Todella kiinnostavaa nähdä jatko, kun talvi hieman hellittää otettaan.

Pöllöreviirit kunnittain 2.4.2022:

Pöllöreviiritilanne aiempien vuosien vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vertailussa on mukana myös toissavuosikymmenen poikkeuksellinen kevät 2009, johon nähden reviirimäärät ovat toki hyvin vaatimattomia:

Kartta reviirien sijainnista. Huuhkajapaikat salataan näissä kartoissa suojelusyistä. Lapinpöllön havaintopisteitä on siirretty suojelusyistä 0-2 km. Viimeisenä on kartta, jossa näkyvät reviiripisteet ainoastaan niistä lajeista, joiden pesimäkannat vaihtelevat voimakkaasti myyräkantojen mukaan: