Määrityskisa 2020

Määrityskisan säännöt

Kilpailu alkaa helmikuun alusta 2020 ja päättyy joulukuun viimeinen päivä 2020. Kierroksia on yksitoista (11). Joka kuukausi on määritettävänä kaksi kuvaa, ja kuvat vaihtuvat aina jokaisen kuun alussa.

Kilpailuun saavat osallistua KSLY:n jäsenet poislukien tämän kisan vetäjä ja kuvaajat. Kuvien lajit on tavattu Suomessa, risteymät ja värimuunnokset on jätetty pois. Jos kuvassa on useampi lintuyksilö, ne ovat samaa lajia, ellei erikseen mainita. Vastaukseksi riittää oikea laji (alalajia, sukupuolta tai ikää ei tarvitse määrittää tai mainita – toki saa, jos haluaa).

Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen, väärästä tai tyhjästä vastauksesta nolla. Vastauksia voi lähettää vain yhden per kilpailija, ja ensimmäiseksi tullut vastaus hyväksytään. 

Kilpailun voittaja, eli eniten pisteitä kerännyt saa palkinnon. Mikäli kilpailu päättyy tasapisteisiin, voittaja ratkaistaan ”rankkarikisalla”, kerrasta poikki -tyylisesti, jos sekin menee tasan, turvaudutaan arvontaan.

Vastaukset tulee lähettää sähköpostitse osoitteeseen petri.kuhno@phnet.fi aina kunkin kuun viimeiseen päivään mennessä. Sähköpostiviestin aiheeksi Määrityskilpailu.

Pääpalkinto julkistetaan myöhemmin. Kisassa kannattaa olla mukana loppuun saakka, vaikkei ihan kärjessä pysyisikään, sillä myös kaikkien mukanaolleiden kesken arvotaan jokin palkinto.

Kesäkuu

Kesäkuun kuvat eivät juuri kärkipaikkoja heiluttaneet. Kuvan 9. linnun pyrstön poikkiraidat aiheuttivat hämmennystä. Joillakin ajatukset karkasivat petolintusukuihin, jotkut taas epäilivät niitä vain varjoiksi. Kuvasta ehdotettiin oikean lajin lisäksi viitakerttusta, lehtokerttua, kirjokerttua, satakieltä, kirjosieppoa, pajusirkkua, turkinkyyhkyä, tuuli- ja mehiläishaukkaa. Kyyhkyksi ja haukaksi lintu on aivan liian pieni; kokovertailuna voi käyttää esim. täysikasvuisia koivunlehtiä. Pyrstönkuviointikaan ei istu ainakaan turkinpuluun eikä tuulihaukkaan. Poikkiraidat pyrstössä sekä heikohko poikkivipevöinti kupeilla ja alaperässä ei sovi myöskään täysin muihin ehdotettuihin lajeihin. Tuntomerkit sopivat sitä vastoin hyvin käenpiialle (Jynx torquilla). Lajin määritti oikein 20 vastaajaa.

Kymppikuvan kahlaaja oli suurimmalle osalle helppo nakki. Oikean lajin lisäksi ääniä saivat lapinsirri (4), eskimosirri (2) ja pikkusirri. Kuvan kaltainen säännöllinen suomukuviointi selkäpuolella ei sovi lapin- eikä pikkusirrille, mutta eskimosirrillä eittämättä on samantyyppinen kuviointi. Yhtä oleellista tuntomerkkiä, eli nokkaa ei näy. Eskimosirrin yleisväritys ei ole näin lämpimänsävyinen, ja selkäpuolen kuviointi yleensä vielä kontrastikkaampi. Eskimosirrin silmäkulmanjuova ei ole yhtenäisen leveä ja ohjaksen päälle muodostuu enemmän tai vähemmän selvä valkea laikku. Käsisiiven ulottuma olisi eskimosirrillä myös selvästi pidempi, mikä tekee linnusta pitkulaisen muotoisen. Kuvassa lepäilee nuori kuovisirri (Calidris ferruginea).

Tilanne 1.7.2020: 
Antero Ahola 10
Mika-Petri Harju 10
Henri Jussila 10
Teppo Lehtola 10
Esko Martikainen 10
Tuomas Syrjä 10
Juho Jolkkonen 9  
Elina Lehtinen 9
Pessi Lyyra 9 
Tommi Parikka 9
Janne Rahkonen 9 
Teemu Fors 8
Juho Hartikka 8 
Harri Högmander 8
Henry Laasanen 8
Sami Ylistö 8 
Sara Högmander 7 
Ari Kahilainen 7 
Meri Värtö-Niemi 7
Hannu Eskonen 6  
Ulla Sara 6
Olli Sihvola 6 
Harri Sopo 6
Ari Sylgren 6 
Toni Niskanen 5
Tiina Taivalantti 5
Kimmo Tuikka 5
Pekka Lehtonen 5
Arto Oksanen 4
Tapani Relander 4
Maarit Siitonen 4
Kaisa Marila 4
Kalevi Sulkava 3
Kuva 11.
Kuva 12.

Toukokuu

Kuva 7. taisi olla juuri sellainen, kuin arvelin: joko siitä oivalsi heti, mikä lintu on kyseessä, tai sitten tulee oikosulku. Suurin osa määritti lajin oikein, ja oikean vastauksen lisäksi kuvasta tuli mieleen harmaahaikara (3), kattohaikara (1), sinisuohaukka (3) sekä neitokurki (1). Neitokurki liippasi läheltä. Harmaahaikaraan kuvan linnun väritys sopisi muuten, mutta harmaahaikaralla on yksivärisen harmaa pyrstö, kuvan linnulla kärki on tummempi. Harmaahaikaran siipien asento olisi lisäksi kuuppamaisempi, vaikkakin tällaisessa yhdessä otoksessa lentoon lähtevästä linnusta siivet voivat olla missä asennossa tahansa. Harmaahaikaralla ei kuitenkaan erottuisi näin selviä harittajia. Kattohaikara olisi vaaleilta osiltaan räikeän valkoinen. Siiven leveälti tumma takareuna ja pyrstön yli ulottuvat koivet eivät sovi sinisuohaukalle. Neitokurkikysymys on hiukan kinkkisempi, mutta parhaana tuntomerkkinä varmaankin se, että neitokurjelle ei muodostu selkäpuolelle ruskeita höyheniä, kuten kurjelle – ja kuten kuvassa. Lintu on siis kurki (Gus grus). Lajin määritti oikein 25 vastaajaa.

Kuva 8. aiheutti jo enemmän päänvaivaa. Kivelle istahtanut pikkulintu määritettiin kaikissa vastauksissa hyönteissyöjiin kuuluvaksi. Ääniä saivat hernekerttu (9), viitakerttunen (3), harmaasieppo (3), pikkusieppo (4) ja pajulintu (2). Melko mitäänsanomattoman harmaanruskea, alta vaalea hysy, jolla on harmaat jalat ei jätä loppujen lopuksi kovin montaa vaihtoehtoa. Pajulinnun voi sulkea pois jo yleisvärityksen sekä koipien värin perusteella. Hernekertulla pitäisi päälaki ja niska olla selvästi erivärinen (sinertävänharmaa) kuin selkä. Harmaasiepolla on kaikissa puvuissa edes jonkin verran viirutusta, pikkusiepon pyrstö olisi tummempi, ja tässä kuvakulmassa valkeaa pyrstönreunaa luulisi näkyvän edes vähän. Avaintuntomerkit ovat vaaleat tertiaalien kärjet sekä pikkuisen muuta selkäpuolta harmaampi niska. Näillä tuntomerkeillä ja lajiin sopivalla habituksella kuvasta saadaan määritettyä lehtokerttu (Sylvia borin). 10 vastaajaa oli samaa mieltä.

Kisa jatkuu kesäkuun kuvilla. Mennäänkö vaikeampaan suuntaan, sen näkee sitten kuun lopulla. Pikkuhiljaa olisi näin kuitenkin tarkoitus.

Tilanne 1.6.2020: 
Antero Ahola 8
Mika-Petri Harju 8
Henri Jussila 8
Teppo Lehtola 8
Esko Martikainen 8
Tuomas Syrjä 8
Teemu Fors 7
Harri Högmander 7
Juho Jolkkonen 7
Elina Lehtinen 7
Pessi Lyyra 7
Sami Ylistö 7
Tommi Parikka 7
Janne Rahkonen 7
Hannu Eskonen 6
Juho Hartikka 6
Ari Kahilainen 6
Henry Laasanen 6
Meri Värtö-Niemi 6
Seppo Mertanen 5
Toni Niskanen 5
Tiina Taivalantti 5
Sara Högmander 5
Olli Sihvola 5
Kimmo Tuikka 5
Pekka Lehtonen 4
Arto Oksanen 4
Tapani Relander 4
Maarit Siitonen 4
Kaisa Marila 4
Ulla Sara 4
Harri Sopo 4
Ari Sylgren 4
Juha Rahkonen 2
Kalevi Sulkava 3
Kuva 9.
Kuva 10.

HUHTIKUU

Kuvan 5. rastas aiheutti päänvaivaa ja ahdistusta. Mitenkäs ne rastaiden kuvioinnit nyt menikään? Kuusi vastaajaa veikkasi laulurastasta, kolme kulorastasta ja loput vastaukset (23) menivätkin oikein. Laulurastaan nuolenpääkuviot ovat kärki ylöspäin, räkättirastaalla kärki alaspäin, kulorastaalla kuviot taas ovat pyöreämpiä. Laulurastaalla on lisäksi selvästi vähemmän kuvioita alaperässä kuin räkätillä. Pyrstö on vähän turhan pitkä laulurastaalle ja koivet ovat tummat. Näillä tuntomerkeillä kuvan linnun voi tunnistaa räkättirastaaksi (Turdus pilaris).

Kuva 6. hämmensi enemmänkin, ja kuvasta tarjottiin yhteensä kuutta eri lajia: punajalkahaukka (6), sarvipöllö (3), ampuhaukka (2), muuttohaukka (2), haarahaukka (1) plus oikea vastaus (18 kpl). Iltavalossa punertava vatsapuoli lienee saanut ajatukset punajalkahaukkaan. Pyrstön ja selän väritys ja kuviointi eivät kuitenkaan sovi minkään pukuiseen ”vespariin”, kuten ei myöskään ampu-, muutto- tai haarahaukkaan. Siiven kärkikin on turhan pyöreä ja harittajat erottuvat selvästi ollakseen Falco. Ollaan siis Asioiden äärellä. Jos pelkästään lintukirjan tuntomerkkejä noudattaa, menee sormi suuhun jo siinä kohdalla, että ”suopöllön vatsa on valkoinen”. Siinä on a) vaihtelua ja b) valo voi vaikuttaa siihen. Myöskään ”leveälti valkoinen siiven takareuna” ei aina ole niin selvä, ja tästä kuvakulmasta se ei välttämättä edes näy kovin räikeästi. Siiven takareunassa kuitenkin on havaittavissa valkoista. Vatsan viirutus on tosi hienopiirteistä ja ohutta. Paras tuntomerkki tässä kuvassa taitaa olla kuitenkin pyrstö: leveät, selvät tummat poikittaisjuovat. Myös siiven kärki on hahmotettavissa mustaksi. Näillä pienillä yksityiskohdilla tämä pois päin lentävä pullukka on tulkittavissa suopöllöksi (Asio flammeus).

Kuva 7.
Kuva 8.
Tilanne 1.5.2020: 
Antero Ahola 6
Hannu Eskonen 6
Mika-Petri Harju 6
Harri Högmander 6
Henri Jussila 6
Elina Lehtinen 6
Teppo Lehtola 6
Pessi Lyyra 6
Esko Martikainen 6
Tommi Parikka 6
Janne Rahkonen 6
Tuomas Syrjä 6
Sami Ylistö 6
Teemu Fors 5
Juho Hartikka 5
Juho Jolkkonen
Ari Kahilainen 5
Henry Laasanen 5
Seppo Mertanen 5
Toni Niskanen 5
Tiina Taivalantti 5
Merja Värtö-Niemi 5
Sara Högmander 4
Arto Oksanen 4
Tapani Relander 4
Olli Sihvola 4
Kimmo Tuikka 4
Maarit Siitonen 3
Kalevi Sulkava 3
Ari Sylgren 3
Kaisa Marila 3
Pekka Lehtonen 3
Juha Rahkonen 2
Ulla Sara 3
Harri Sopo 2
Timo Viitala 1

MAALISKUU

Maaliskuun kuvat olivat pikkuisen pahempia, kuin laatija osasi odottaa. Kuvan 3. kyyhky oli enimmäkseen hyvin eli oikein tunnistettu, mutta hajaääniä saivat turkinkyyhky ja kesykyyhky. Pululla, kuten muillakin Columba-suvun kyyhkyillä pyrstön kärki on tumma, ei valkoinen, kuten kuvan kyyhkyllä. Turkinkyyhkyn valkoinen kärki taas on paljon leveämpi, niin, että valkoinen ulottuu pyrstön alapeitinhöyheniin saakka. Myöskään punerrus rinnassa sekä tarkkaan katsoen punainen silmänympärys eivät sovi turkinpululle. Idänturturikyyhkyä ei kukaan ehdottanut, joten ei siitä sen enempää, kuvassa lentää turturikyyhky (Streptopelia turtur). Lajin määritti oikein 31 vastaajaa.

Kuvassa 4. pyllistelevä sirri määritettiin pikkusirriksi kymmenessä vastauksessa. Muita lajeja oikean lisäksi ei ehdotettu. Eri-ikäisistä puvun höyhenistä voidaan päätellä, että kyseessä on vaihtopukuinen nuori kahlaaja. Kokoa on kuvasta vaikea, ellei mahdoton päätellä ilman vertailukohdetta. Pikkusirrin nuoruuspuvun selkä- ja peitinhöyhenet ovat räikeästi ja leveälti valko- tai oranssinruskeareunaisia tehden puvusta ”puhtaan” ja kirkkaan kontrastikkaan. Vaihtuneissa selkäpuolen höyhenissä pikkusirrillä on puhtaamman harmaa sävy ja höyhenen keskustan ruoti on terävästi musta. Pikkusirrillä on selässä myös valkeista höyhenreunuksista muodostuva enemmän tai vähemmän selvä V-kuvio, jota kuvan linnulla ei ole, tai ainakin on heikko ja epäselvä. Sitten kun äkkää, tai ainakin käyttää mielikuvitusta, voi havaita kyljessä aavistuksen verran tummaa kuviointia, joka sopii selkäpuolen ja peitinhöyhenten värin ja kuvioinnin lisäksi erinomaisesti suosirrille (Calidris alpina). Suosirrin määritti 26 vastaajaa.

Kuva 5.
Kuva 6.
Tilanne 1.4.2020: 
Antero Ahola 4
Hannu Eskonen 4
Mika-Petri Harju 4
Juho Hartikka 4
Sara Högmander 4
Harri Högmander 4
Juho Jolkkonen 4
Henri Jussila 4
Henry Laasanen 4
Elina Lehtinen 4
Teppo Lehtola 4
Pessi Lyyra 4
Esko Martikainen 4
Seppo Mertanen 4
Toni Niskanen 4
Tommi Parikka 4
Janne Rahkonen 4
Tuomas Syrjä 4
Tiina Taivalantti 4
Merja Värtö-Niemi 4
Sami Ylistö 4
Arto Oksanen 3
Tapani Relander 3
Olli Sihvola 3
Maarit Siitonen 3
Kalevi Sulkava 3
Ari Sylgren 3
Kimmo Tuikka 3
Ari Kahilainen 3
Teemu Fors 3
Pekka Kyllönen 3
Kaisa Marila 3
Heikki Hiekkanen 2
Pekka Lehtonen 2
Juha Rahkonen 2
Ulla Sara 2
Harri Sopo 2
Carolin Nedermo 1
Timo Viitala 1

HELMIKUU

Ensimmäinen kierros oli helppo, kuten pitikin olla. Kaikkiaan 37 vastaajaa osallistui helmikuun kierrokselle. Ykköskuva oli hyvin tunnettu. Valkoinen yläperä ja muu yleinen valkoisuus lienee hämännyt muutamaa, sillä kuvasta ehdotettiin tundraurpiaista, urpiaista ja tikleä, kutakin kerran. Mustan-ruskean-valkoinen väritys ja pullea olemus sopivat kuitenkin kaikkein parhaiten pulmuselle (Plectrophenax nivalis). Kuvan 2. kahlaaja oli niin ikään hyvin tunnistettu, vain yksi rantasipiehdotus tuli. Kupeiden täplitys, punertavat jalat, siipijuovat, nokan muoto ja pyrstön kuvio sopivat yhdistelmänä ainoastaan suokukkonaaraalle (Philomachus pugnax), vai lieneekö se nykyään Calidris… Uudet, helpot kuvat 3. ja 4. alla katseltavissa:

Kuva 3.
Kuva 4.

Tulokset 1.3.2020:

 Antero Ahola 2
Hannu Eskonen 2
Teemu Fors 2
Mika-Petri Harju 2
Juho Hartikka 2
Heikki Hiekkanen 2
Sara Högmander 2
Harri Högmander 2
Juho Jolkkonen 2
Henri Jussila 2
Pekka Kyllönen 2
Henry Laasanen 2
Elina Lehtinen 2
Teppo Lehtola 2
Pekka Lehtonen 2
Pessi Lyyra 2
Kaisa Marila 2
Esko Martikainen 2
Seppo Mertanen 2
Toni Niskanen 2
Arto Oksanen 2
Tommi Parikka 2
Juha Rahkonen 2
Tapani Relander 2
Janne Rahkonen 2
Olli Sihvola 2
Maarit Siitonen 2
Kalevi Sulkava 2
Ari Sylgren 2
Tuomas Syrjä 2
Tiina Taivalantti 2
Kimmo Tuikka 2
Merja Värtö-Niemi 2
Sami Ylistö 2
Ari Kahilainen 1
Carolin Nedermo 1
Ulla Sara 1
Harri Sopo 1
Kuva 1.
Kuva 2.