Tomi Hakkari
Pöllöreviiritilanne 2.4.2020
Pöllöjä ei laulattanut kiihtyvästi enää maaliskuun loppupuolella, etenkin lehto- ja viirupöllöt sekä huuhkajat hiljenivät aika lailla jo maaliskuun alkupuolella. Pesintäkausi on alkanut suurella osalla vanhoista reviireistä. Huhtikuun alkuun mennessä oli tieto jo ainakin 14 viirupöllön munapesästä.
Lapinpöllö on kevään positiivinen yllättäjä lähinnä Joutsan itäosien kymmenen reviirin keskittymän ansiosta. Vastaavaa reviirimäärää ei ole historiassa havaittu huhtikuun alkuun mennessä kolmen vuoden takaista lukuun ottamatta, jopa vuosi 2009 jää taakse. Lapinpöllöstä on ääntelyhavaintoja jonkin verran myös muilta vanhoilta tunnetuilta esiintymispaikoilta ja yksittäisiä jopa aivan uusiltakin kulmakunnilta.
Viiru- ja lehtopöllön sekä huuhkajan reviirimäärät asettuivat huutelukaudella viime vuosien aineistoihin nähden lähes huipputasolle, mutta ennen vuotta 2010 vallinneisiin erinomaisiin pöllökeväisiin nähden ollaan jonkin verran takamatkalla. Pesintäkaudesta on lupa odottaa hyvää, kun esimerkiksi viirupöllön kohdalla näyttää parhailla alueilla olleen emot varsin yleisesti hautomassa jo 20.3. tienoilla.
Varpuspöllön reviirimäärä on kivunnut aika selvästikin viime vuosien summien yläpuolelle, mutta yli kymmenen vuoden takaisia lukemia ei tänäkään vuonna tavoitella. Laji on taantunut tällä vuosikymmenellä selvästi, ja täytyy toivoa, että tänä keväänä varpuspöllöt saavat kasvatetuksi normaalia suuremman vuosiluokan. Vielä selvemmin heilahtelevan ja pitkällä aikavälillä taantuvan helmipöllön kannan piristymiselle ei tänä vuonna toistaiseksi koetun perusteella voi paljon latoa toiveita. Hieman toista sataa reviiriä ylittää vain heikoimpien myyrävuosien lukemat. Monilla hyväksi havaituilla myyrämailla helmipöllön puputus ei ole juuri kuulunut öiseen äänimaailmaan, mikä on perin huolestuttavaa.
Sarvipöllökin sai lopulta pään auki ja mittari pysähtyi kuun vaihteen tienoilla puoleen tusinaan reviiriin, mikä ei ole erityisen positiivinen esitys. Soidinhuutelun huippu kylläkin ajoittuu useimmiten niin myöhäiskeväälle, että pöllöretkeily on jo enemmän tai vähemmän satunnaista. Reviirisummasta ei välttämättä ole ennustettavissa pesintävuoden tasoa, joka varsinaisesti selviää vasta kesäkuisilla yölaulajaretkillä maastopoikueita ynnätessä.
Pöllöreviiritilanne 16.3.2020
Pöllöjen reviirimäärä kaksinkertaistui maaliskuun alkupuolella ja on nyt 281. Kevään ilmiö on ollut lapinpöllörysä Joutsan itäosassa, jossa on ainakin seitsemän lähekkäistä reviiriä. Kaikkiaan reviirimäärä on ajankohtaan nähden ja ylipäätäänkin erittäin hyvä, 13. Tätä paremmin on mennyt vain vuonna 2017, joka jäänee historiaan poikkeuksellisen hienona lapinpöllövuotena. Myös huuhkajan ja lehtopöllön kohdalla havaintomäärät ovat kärkisijoilla, tosin uusien reviirien kertyminen on rauhoittunut viime aikoina. Helmipöllömäärä on kivunnut välttävästä tyydyttäväksi. Sarvipöllöllä on edelleen kuparinen rikkomatta, minkä vuoksi tuli hieman nosteltua kulmakarvoja jo kaksi viikkoa sitten (tosin juuri tarkastelujakson katkettua löydettiin kaksi ensimmäistä reviiriä, mutta niistä myöhemmin).
Pöllökevät ei ole ollut kovin äänekäs alueemme länsiosissa, vaikka myyräkannat ovatkin tiettävästi nousussa. Parhaat pöllöyöt ovat erittäin todennäköisesti vielä edessä esimerkiksi Petäjävedellä, Uuraisilla, Laukaan ja Äänekosken länsiosissa sekä Saarijärvellä. Etelässä ja idässä havaintoja on kertynyt tuhdimmin. Myös Jyväskylän lounaispuolella on selvä reviiritihentymä. Mistään massiivisesta ryöpytyksestä ei olla päästy nauttimaan missään, vaikka maaliskuun loppupuolelle osui useita tyyniä öitä ja ne yllättäen jopa ajoittuivat myös viikonlopuille. Parhaat retkikohtaiset summat ovat olleet 15 pöllön tietämissä.
Pöllöreviiritilanne 1.3.2020
Pöllökeväässä on päästy vaiheeseen, jossa aletaan hiljalleen odotella kevään huippuhetkiä. Myös käsitys kevään tasosta alkaa vahvistua, ainakin niillä alueilla, joilla on retkeilty. Vihdoin tähän on tarjoutunut mahdollisuuskin reippaiden tuulien jälkeen kelvollisessa säässä helmikuun viimeisen viikon puolivälistä lähtien. Havaintomäärissä on tapahtunut selvä hyppäys, mutta laajojakin hiljaisia alueita myös löytyy. 139 reviiriä helmikuun loppuun mennessä ei ole huono, ja erityisesti huuhkajan ja lehtopöllön osalta summa (21 ja 16 reviiriä) on suorastaan erinomainen vertailuvuosiin nähden. Lehtopöllön osalta on tehty ainakin neljällä paikalla havainto pariskunnasta. Lapinpöllön reviirimäärä on viimeisen 15 vuoden jaksolla kolmanneksi paras. Selvästikin Joutsan itäosissa on jonkinlainen reviirikeskittymä, mikä viittaa siihen, että alueella voi olla kuultavissa muutakin maaliskuun aikana. Helmipöllöjä on kuultu liki 30, mutta kovasti laahustetaan perässä niihin vuosiin nähden, jolloin ääntä pitäisi kuulua enemmänkin. Toisaalta esimerkiksi 2015 reviirimäärä hyppäsi maaliskuun alkupuolella 40:stä 125:een, joten toivossa on hyvä elää. Alisuoriutujista puheen ollen: varsin yllättävää on, keliolot ja ravintotilanne muistaen, että sarvipöllöjä ei ole kuultu vielä yhtään.
Pöllöreviiritilanne 15.2.2020
Pöllökevät on vierähtänyt helmikuun puoliväliin ja erityisesti kaksiviikkoisjakson viimeisellä kolmanneksella pöllökevääseen tuli kohtalaisesti lisää eloa. Otolliset kuuntelukelit ovat olleet kortilla, mutta uusia havaintoja on ropissut silti lähes päivittäin. Toki kuuntelupisteet ovat olleet pääsääntöisesti hiljaisia, eikä useimmilla lajeilla ole hurjasteltu edes ajankohtaan nähden huippulukemissa. Kuitenkin huuhkaja on toistaiseksi kevään positiivinen yllättäjä, sillä 15 reviiriä kieppuu aivan samalla tasolla kovien ja erityisesti aikaisten pöllökeväiden 2009 ja 2017 kanssa. Myös viirupöllöt ovat huudelleet aktiivisesti muihin kuin mainittuihin vuosiin verrattuna. Helmipöllön osalta tilanne on pelonsekainen arvoitus. Viime syksynä havaintoja tehtiin varsin niukasti, ja hyvinä vuosina reviirejä kirjataan lähes saman verran kuin kaikkia muita reviirejä yhteensä. Toivotaan, että puputus yleistyy rutkasti lähiaikoina.
Alueellisesti ainakin itäosa Päijänteen itäpuolelta Hankasalmelle ja Konnevedelle vaikuttaa lupaavalta, ja Joutsan itäosassa on jo ensimmäinen lapinpöllökin kuuluttanut olemassaolostaan. Pihtiputaallakin näyttää myyräkannat olevan voimissaan, vaikka vasta kaksi vuotta sitten tilanne oli alueella niin ikään oivallinen. Toki spekulointi tapahtuu tässä vaiheessa varsin pienen aineiston varassa.
Pöllöreviirit kunnittain 2.4.2020:
| Määrä / reviiri | laji | ||||||||
| kunta | helmipöllö | hiiripöllö | huuhkaja | lapinpöllö | lehtopöllö | sarvipöllö | varpuspöllö | viirupöllö | Kaikki yhteensä |
| HAN | 9 | 1 | 2 | 1 | 13 | 26 | |||
| JKL | 11 | 7 | 1 | 6 | 2 | 10 | 24 | 61 | |
| JOU | 14 | 12 | 5 | 12 | 43 | ||||
| JÄM | 7 | 1 | 2 | 1 | 11 | ||||
| KAN | 1 | 1 | |||||||
| KON | 11 | 5 | 1 | 5 | 12 | 34 | |||
| KUH | 5 | 3 | 5 | 3 | 16 | ||||
| LAU | 8 | 3 | 7 | 2 | 3 | 12 | 35 | ||
| LUH | 3 | 3 | 6 | ||||||
| MUU | 2 | 1 | 4 | 8 | 15 | ||||
| PET | 6 | 1 | 1 | 5 | 13 | ||||
| PIH | 14 | 1 | 4 | 2 | 1 | 4 | 11 | 37 | |
| SAA | 2 | 2 | 2 | 1 | 4 | 11 | |||
| TOI | 7 | 2 | 5 | 14 | |||||
| UUR | 1 | 7 | 8 | ||||||
| VII | 1 | 1 | 7 | 9 | |||||
| ÄÄN | 9 | 5 | 1 | 1 | 1 | 4 | 21 | 42 | |
| Kaikki yhteensä | 109 | 2 | 31 | 17 | 22 | 6 | 47 | 148 | 382 |
Pöllöreviirimäärien vertailu aiempiin vuosiin vastaavana ajankohtana. Vertailukeväät ovat nousu- tai huippuvuosia lukuun ottamatta vuosia 2016 ja 2019. Vertailun vuoksi aineistoa on myös suurta kuolontalvea 2009/2010 edeltäviltä hyviltä pöllökeväiltä:
| laji/vuosi | 2020 | 2019 | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2009 | 2008 | 2006 |
| viirupöllö | 148 | 74 | 93 | 182 | 113 | 134 | 465 | 173 | 190 |
| helmipöllö | 109 | 74 | 116 | 231 | 77 | 170 | 768 | 308 | 398 |
| varpuspöllö | 47 | 34 | 35 | 37 | 32 | 58 | 49 | 53 | 30 |
| huuhkaja | 31 | 29 | 27 | 36 | 23 | 29 | 67 | 36 | 48 |
| lehtopöllö | 22 | 22 | 10 | 26 | 21 | 15 | 57 | 30 | 35 |
| lapinpöllö | 17 | 9 | 12 | 27 | 8 | 9 | 15 | 5 | 4 |
| sarvipöllö | 6 | 1 | 2 | 8 | 11 | 19 | 145 | 18 | 23 |
| hiiripöllö | 2 | 0 | 12 | 9 | 2 | 0 | 1 | 5 | 11 |
Pöllöreviirit kartalla. Huuhkajareviirit löytyvät suojelusyistä vain taulukosta kunnan tarkkuudella. Lapinpöllöt osoitetaan kartalla karkeistettuna – isommalla pallolla ja todellisesta sijainnistaan arviolta muutamia kilometrejä sivussa. Reviiritilanteesta 2.4.2020 on esitetty myös kartta, jossa näkyvät vain runsaita tai kasvavia myyräkantoja indikoivien lajien reviiripaikat. Tämä kartta on kaikkein alimpana.
Helmi-, hiiri-, lapin- ja sarvipöllön reviiripisteitä tarkastelemalla voi päätellä, missä ainakin on hyvässä nousussa tai huippulukemissa olevia myyräkantoja. Tyhjät alueet saattavat olla oikeasti tyhjiä tai sitten niillä ei ole retkeilty.
