Nelostien itäpuolella Tikka-Mannilan peltoaukean etelälaidalla näkyy keväisin tulvajärvi, Tervajärvi. Tervajärven itäpuolella, hieskoivumetsän takana on Kuukasojanaukea. Tämä on laaja, keväällä varhain sulava peltoaukea, joka kerää hyvin muuttolintuja. Myös syksyllä sänkipellot ovat lintujen suosiossa.
Lajisto: Tervajärvelle kerääntyy tulvan aikaan jopa satoja vesilintuja ja kymmeniä kahlaajia. Harvinaisimmat tavatut lajit ovat sinisiipitavi ja harmaasorsa. Sesonkiaikaan Kuukasojanaukealla lepäilee jopa 100 metsähanhea, kymmeniä kurkia ja satoja kahlaajia. Myös muuttavat varpuslinnut ja petolinnut viivähtävät peltoaukealla. Harvinaisuuksista mainittakoon lyhytnokkahanhi, heinäkurppa, kattohaikara, valkoselkätikka ja viiriäinen. Kesäöinä pelloilla kuulee ruisrääkkiä ja sarvipöllöpoikueita. Tikka-Mannilan laaja peltoalue, joka ulottuu Kuukasojanaukean itäpuoliselta Jylhänperältä aina Tikkakosken taajaman kaakkoisreunalle, on Keski-Suomen varmimpia seutuja kuulla voimakkaasti harvinaistuneen peltosirkun laulua.
Ajo-ohje: Nelostieltä noin 9 km Jyväskylästä pohjoiseen käännytään Puuppolassa Jylhänperä-viitan suuntaan itään. Ajetaan n. 3 km, kunnes vasemmalla puolella (tien pohjoispuolella) on vaalea maalaistalo, jonka vieritse vie tie. KELIRIKKOAIKANA AUTO ON JÄTETTÄVÄ TÄHÄN RISTEYKSEEN JA JATKETTAVA JALAN. Em. tietä kuljetaan 300 m kohti suurta peltoaukeaa ja tullaan T-risteykseen. Auto jätetään risteykseen niin, ettei tukita muuta liikennettä (kelirikkoaikana auto siis pysäköidään jo edelliseen risteykseen). Kävelemällä oikealle johtavaa peltotietä pääsee pellon korkeimmalle kohdalle ladon viereen. Tästä hallitsee peltoaukean parhaat osat. Tervajärvi pilkistää koivikon takaa aukean länsilaidalta. Sinne voi kulkea pellon laitaa.